Ravitsemushoito

Oman asiakkaan ravitsemustila ja ruokatottumukset

Asiakkaani asuu palvelutalossa, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Palvelutalossa on useita koteja, joissa asukkaat asuvat. Näin ollen ruoka tulee palvelutalon omasta ravintolasta. Asiakkaani syö viisi kertaa päivässä ja ruokailuajat ovat säännölliset.

• Klo 8.30 aamupala
• Klo 12.00 lounas + jälkiruoka
• Klo 14.00 välipala
• Klo 16.00 päivällinen
• Klo 19.30 iltapala

Ruoka valmistetaan vähärasvaisesti. Näin annetaan joka kodin henkilökunnalle mahdollisuus rikastaa ruokia asukkaille. Ruuanvalmistuksessa käytetään voita. Myös aamu- ja iltapuuron sekaan on mahdollista lisätä voita jos asukas tarvitsee lisäenergiaa. Voileivät henkilökunta tekee itse kodilla ja silloin voidaan käyttää joko Oivariinia tai voita leivän päällä. Sokeria käytetään maltilla. Siinäkin on annettu kodin henkilökunnalle mahdollisuus lisätä sokeria jos siihen on tarvetta. Sokeria sisältäviä elintarvikkeita, esim. jogurtteja, käytetään kodilla harvakseltaan.

Asiakkaani saa kuitua lähinnä ruisleivästä ja puurosta. Kodilla tarjotaan aamu- ja iltapalaksi puuroa, joka sisältää hyvin kuitua. Leipää tarjoillaan ainakin kolmella aterialla ja silloin asiakkaani valitsee aina tummaa ruisleipää. Lounaalla on salaattia ja erilaisia kasviksia, joista asiakas saa myös kuitua. Lounaalla on yleensä melkein aina perunan lisäksi tarjolla pastaa tai riisiä, jotka ovat hyviä kuidun lähteitä.

Ravintolan tekemät ruuat ovat lähes poikkeuksetta suolattomia. Tässäkin on annettu mahdollisuus henkilökunnan lisätä suolaa jos tarvetta on. Oma asiakkaani ei pidä kovin suolaisesta, eikä koskaan pyydä lisäämään suolaa ruokaansa. Näin ollen hänen suolan saantinsa on liian vähäistä vaikka piilosuolaa saakin esim. leivästä, lihavalmisteista ja juustosta. Piilosuola täyttää kuitenkin vain 80% päivän saantisuosituksesta, joten vähäsen pitäisi suolaa lisätä päivittäin. Kodilla käytössä oleva suola on tavallista suolaa.

Asiakkaani syö kasviksia ja marjoja mielellään. Kasviksia on aina jossain muodossa lounaalla, esim. salaatissa. Myös leivän päällä käytetään monesti esim. kurkkua ja tomaattia. Marjoja asiakas saa aamu- ja iltapuuron yhteydessä. Onneksi myös henkilökunta tuo mielellään tuoreita marjoja asukkaille, jolloin niitä voidaan antaa naposteltavaksi vaikka välipalalla. Myös lounaan jälkeinen jälkiruoka on usein marjakiisseliä tai marjarahkaa, jossa asiakas saa monipuolisesti marjoja.

Asiakkaallani ei ole erityisruokavaliota.

Asiakkaallani ei ole vajaaravitsemuksen riskiä vaan hän on vajaaravittu. Tähän on kiinnitetty huomiota lisäämällä hänen ruokiinsa esim. voita ja tarjoamalla aina ruokien yhteydessä täysmaitoa. Asiakkaalla on jo ikää ja hänen ruokahalunsa on huonontunut radikaalisti. Niinpä päivittäistä ruokavaliota on täydennetty ottamalla mukaan NutriDrink täydennysravintovalmiste. NutriDrinkistä hänelle on valittu mieluisia makuja ja pirtelömäisiä koostumuksia. Ohjeistuksena on, että hän juo 200ml NutriDrinkiä päivässä. Tällä taataan, että asiakas saa tarvitsemansa ravintoaineet ja niiden yhdistelmät. Lisäksi muuta nestettä pitäisi juottaa 4-7 lasillista, koska asiakkaalla on koko ajan kuivumisen riski. Juomiseen tulee kannustaa, koska iän myötä janon tunne heikentyy ja asiakkaalla on myös käytössä lääkkeitä, jotka poistavat nesteitä elimistöstä.

Yhteenvetona voisi todeta, että asiakkaani syö kokoonsa ja vointiinsa nähden hyvinä päivinä suht hyvin. Se ei kuitenkaan hänelle riitä vaan ruokavaliota pitää rikastaa aina kun se on mahdollista. Asiakkaasta huomaa, että hän saa liian niukasti proteiinia ja D-vitamiinia, koska hänellä on havaittavissa lihaskatoa. Tämän huomaa asiakkaan heikentyneestä liikunta- ja toimintakyvystä, sekä kehon hallinnasta. Näin ollen myös täydennysravintovalmisteen käyttö on välttämätöntä. Ateriat tarjotaan asiakkaalle pieninä annoksina ja usein, jolloin kerta-annos ei tunnu ylitsepääsemättömältä. Näin asiakas syö kuin huomaamatta. Huonoina päivinä asiakkaani saattaa kieltäytyä syömästä ja juomasta kokonaan. Silloin hoitohenkilökunnan täytyy patistaa häntä ja yrittää saada häntä edes juomaan. Jos takana on syömätön päivä, pitää seuraavan päivän annos olla pieni ja hyvin nieltävä, jotta asiakkaan vatsa ei kipeydy. Tähän ei valitettavasti aina kiinnitetä huomiota. Käytössä on nestelista, josta hoitohenkilökunta saa tärkeää tietoa paljonko asiakkaan pitäisi vielä päivän aikana saada nesteitä. NutriDrink on toiminut hyvin. Sen asiakas juo mielellään. Myös NutriDrink annostellaan pieniin annoksiin ja juotetaan asiakkaalle päivän aikana. Tällöin voi kannustaa, että ei tarvitse juoda kuin puoli lasillista ja hetken kuluttua juomaa tarjotaan lisää. Hoitohenkilökunta on kuunnellut asiakkaan ruoka- ja juomamieltymyksiä. Asiakas syö paremmin syötettynä, joten hänelle annetaan ruokailuhetkeen kunnolla aikaa ja ruoka syötetään. Ruoka myös pienennetään mahdollisimman pieneksi, jolloin se menee paremmin alas. Maidosta asiakas pitää lämpimänä, joten se lämmitetään hänelle joka aterialle. Kaikki nesteet juotetaan pillillä, koska asiakas saa ne sillä tavalla paremmin juotua. Jokaisesta ruokailuhetkestä pyritään tekemään asiakkaalle mieluinen, mutta valitettavasti hän silti välillä kieltäytyy syömästä ja näinä hetkinä sitä tuntee olonsa melko voimattomaksi.

Lähteet: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi