Kirjaaminen

Potilasasiakirjat ja kirjaamisen ohjeet

Valviran laatimat ohjeet vaikuttavat selkeiltä. Mielestäni on hyvä asia, että myös lääketieteen opiskelijoiden laatimat lausunnot ja loppulausunnot allekirjoittavat ”seniorilääkärit”, eli laillistetut ammattihenkilöt. Terveydenhuollon opiskelijan tekemät merkinnät hyväksyy hänen esimiehensä, ohjaajansa tai tämän valtuuttama henkilö. Asetuksen mukaan potilaskertomukseen tehtävissä merkinnöissä tulee olla merkinnän tekijän nimi, asema (maininta jos opiskelija) ja merkinnän ajankohta. Hienoa on, että potilasasiakirjoihin tekevät kaikki potilaan hoitoon osallistuvat tahot merkintöjä. Näin ollen samasta asiakirjasta löytyy esim. hoitavan lääkärin ja fysioterapeutin lausunnot.

Potilaalla on vahva instanssi takanaan liittyen hänen potilasasiakirjoihinsa. Valitustie alkaa tietosuojakysymyksillä, seuraavana asianomainen terveydenhuollon yksikkö, josta asia etenee tietosuojavaltuutetulle, edelleen tietosuojalautakunnalle ja viimeisenä korkein hallinto-oikeus. Tämän hienon järjestelmän hyödyntäminen edellyttää toki sitä, että valitusta tekevällä henkilöllä on tietoa, resursseja ja jaksamista valittaa aina vaan eteenpäin jos niikseen tulee. Uskon, että monilla ei voimavaroja tällaiseen rumbaan ole.

Itse olen valitettavan paljon joutunut olemaan tekemisissä eri terveydenhoitoyksiköiden kanssa. Välillä tuntuu väsyttävältä kun joka paikassa joutuu allekirjoittamaan suostumuksen tietojen antamisesta eteenpäin minua hoitaville yksiköille. Toki ymmärrän täysin miksi suostumus vaaditaan. Olen silti törmännyt siihen, että vaikka olen olettanut hoitoyksiköllä olevan kaikki minua koskevat tarvittavat tiedot, koska olen suostumukseni tähän antanut, joudun silti selittämään ja kirjaamaan alusta lähtien sairaskertomukseni, käyttämäni lääkkeet, lähiomaiseni ym. Jossain kohtaa järjestelmässä siis kuitenkin on aukko.

Puhuttaessa palvelutaloista ynnä muista pitäkaikaisista hoitopaikoista, kokemukseni mukaan potilasasiakirjoihin kirjaaminen vaihtelee erittäin paljon. Tämä tietysti riippuu myös itse työntekijästä. Jotkut haluavat kirjata yksityiskohtaisesti kaikki asiakkaan päivän aikana tekemät asiat. Toiset taas kirjaavat pelkästään olennaiset. Tässä törmäämme ongelmaan kun mietimme, mikä on olennaista? Jollekin se on tätä, jollekin toiselle jotain ihan muuta. On siis ehkä kuitenkin järkevämpää kirjata enemmän kuin vähemmän. Hoitohenkilökunnan ammattitaidon pitäisi riittää siihen, että he osaavat poimia tekstistä ne oleellisimmat asiat. Kiire taitaa olla monesti syy siihen, että kirjaaminen jätetään vähälle ja oletetaan muiden työntekijöiden tietävän tärkeät asiat. Olettaminen on iso virhe. Hoitohenkilökunnan tulisi kirjata asiat niin, että potilasasiakirjaa lukeva hoitaja ei tietäisi asiakkaasta mitään. Esimerkkinä kuviteltu tapaus, jossa asiakkaalta on vähennetty aamun lääkärikierrolla iltalääkitystä. Hoitaja on tehnyt muutokset iltaa varten asiakkaan lääkelasiin. Hän ei mainitse asiasta iltahoitajalle vaan olettaa tämän huomaavan asian kun lääkelasista puuttuu lääkkeitä. Todennäköisesti iltahoitaja tämän huomaakin, mutta silloin hänellä pitäisi kellot soida, että jotain on vialla. Iltahoitaja toivon mukaan luulee, että osa lääkkeistä on jäänyt jakamatta epähuomiossa. Silloin iltahoitaja lähtee selvittämään asiaa, joka saattaa jopa siinä kohtaa, kellon ollessa 20.00 sunnuntai-iltana, olla mahdotonta. Ei siis oletuksia.

Mielestäni on mielenkiintoista, että sairaalahoidossa olevan pitkäaikaispotilaan potilasasiakirjoihin on lääkärin tehtävä seurantayhteenveto kolmen kuukauden välein riippumatta siitä, onko potilaan tilassa tapahtunut olennaisia muutoksia. Toivottavasti tämä käytäntö myös toteutuu.

Tietojen luovuttamista koskevat merkinnät olivat minulle uutta tietoa. En ollut tietoinen, että potilasasiakirjoihin pitää merkitä jos potilasasiakirjoista luovutetaan tietoa. Merkinnän tulee myös olla erittäin tarkka, kuten esimerkiksi onko potilas antanut kirjallisen vai suullisen luvan luovuttaa tietoja vai onko luovutus perustunut lakiin.

Kirjaaminen pitkäaikaishoidossa:

Yllätyin, että hoitoyksiköt ovat olettaneet DNR-päätöksen olevan riittävä hoitosuunnitelma. Onneksi Valvira on antanut aiheesta uuden, päivitetyn ohjeen, jota toivottavasti myös noudatetaan. Valvira ohjeistaa, että lääkärin on DNR-päätöstä tehdessään keskusteltava ensisijaisesti potilaan kanssa. Valvira myös kirjoittaa näin: ”Potilaan omaisten kanssa hoitohenkilökunta keskustelee potilaan suostumuksella tai tilanteen niin vaatiessa”. Kuka määrittelee milloin tilanne vaatii suostumuksen kysymistä lähiomaiselta? Esimerkiksi muistisairaan ikäihmisen kohdalla omainen voi olla sitä mieltä, ettei ikäihminen ole kykeneväinen päättämään DNR-päätöksestä. Kuitenkin tämä ikäihminen itse on sitä mieltä, että pystyy tekemään päätöksen itse. Ketä silloin kuunnellaan? Onko valta lääkärillä? Tilanteen tekee mutkikkaaksi jos ikäihmisen ja omaisen näkemykset DNR-päätöksestä poikkeavat toisistaan.

Kirjaaminen kotihoidossa:

Linkin takaa löytyi esimerkillinen ja yksityiskohtainen kirjausmenettely ja vastuuhoitajan tehtävät. Itselläni on täysin päinvastainen kokemus kotihoidon toiminnasta. Kotihoito kävi asiakkaan luona viisi kertaa päivässä. Harvoin oli vastuuhoitaja käymässä vaan hoitajien vaihtuvuus oli suuri. Asiakas oli muistisairas ikäihminen, joten välillä hänellä ei ollut tietoakaan kuka ovesta tuli sisään. Hoito- ja palvelusuunnitelma toki tehtiin heti hoitosuhteen alkaessa, mutta sitä ei kolmen vuoden aikana päivitetty kertaakaan kotihoidon aloitteesta. Kotihoidon asiakkaalle tulisi kohdentaa kotihoidon palvelut käyttäen apuna toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arvioinnin eri menetelmiä. Tällaista ei koskaan tehty. Jos omaiset sattuivat olemaan kylässä silloin kun kotihoidon työntekijä tuli, hän kääntyi ovella kannoillaan todeten, että hyvä kun omaiset ovat paikalla. Kirjaaminen tehtiin asiakkaan luona ruutuvihkoon, jota siis säilytettiin asiakkaan kotona. Joidenkin päivien kohdalla ei ollut mitään merkintöjä, jolloin omaisten piti lähteä selvittämään onko kotihoito ylipäätään käynyt. Joskus hoitajat kirjasivat vihkoon pääpiirteittäin käyntinsä aikana tapahtuneet asiat, mutta harmittavan usein hoitajan nimi ja puhelinnumero puuttui. Jos siis omaisilla oli kysyttävää, oli mahdotonta soittaa suoraan kotikäynnin tehneelle hoitajalle. Tämä kuormittaa omaisia vaikka kotihoidon palkkaamisen ideana on nimenomaan tietyn vastuun siirtäminen ammattilaisille. Miten työntekijät pystyivät minuuttiaikataulussa kirjaamaan jokaisen asiakaskäynnin jälkeen asiakkaan tiedot tietojärjestelmään? Yllä olevassa tapauksessa kotihoidolla ei ollut omia läppäreitä mukanaan, johon olisivat saman tien kirjanneet oleelliset tiedot. Myöskään kirjaaminen työpäivän päätteeksi ei varmasti tule kyseeseen, koska hoitajien on mahdotonta muistaa mitä kenenkin asiakkaan luona oli tapahtunut. Eräällä paikkakunnalla tiedän kotihoidon hoitajilla olevan käytössään työkännykät, johon he kirjaavat asiakkaidensa tiedot heti käynnin jälkeen. Toki tämäkin kuulemma tehdään usein kiireessä ja auton ratissa.

Uskon heikon ja epävarman kirjaamisen johtuvan työntekijäpulasta. Hoitajilla oli yksinkertaisesti niin kiire, etteivät he ehtineet kirjaamaan asioita ylös asiakkaan luona. Toivottavasti he ehtivät kirjaamaan asiat omaan tietojärjestelmäänsä. Tätäkin toki epäilen, koska usein uudet hoitajat eivät tienneet asiakkaan taustasta, sairauksista, toimintakyvystä ym. yhtään mitään. Toinen vaihtoehto on, etteivät uudet hoitajat jaksaneet perehtyä asiakkaan tietoihin ennen kotikäyntiä. Niin tai näin, tässä on todellisen kehittämisen paikka! Tuli mieleeni sähköinen järjestelmä, johon asiakas itse tai hänen omaisensa pääsisivät esim. omilla henkilökohtaisilla tunnuksillaan kirjautumaan sisään ja näkemään asiakkaan tiedot, sekä kaikki hänestä kirjatut asiat. Tällöin asiakas itse tai omainen pystyisi heti puuttumaan jos tiedot ovat virheellisiä tai käyntien jälkeen kirjaukset ovat jääneet tekemättä. Järjestelmän voisi kehittää vielä sellaiseksi, että asiakas tai omainen näkee ainoastaan heille tarkoitetun tiedon. Tämä vaatisi tietysti resursseja. Totuus kuitenkin on, että tulevaisuudessa ikäihmiset pyritään pitämään kotonaan entistä pitempään ja silloin juuri kirjaamiskäytäntöjen on uudistuttava ja taattava kotona asuville ikäihmisille turvallinen elämä.

Asiakkaan ravitsemusohjaus

Syötin asiakkaan ruokapäiväkirjan tiedot fineliin, eivätkä tulokset juurikaan yllättäneet. Tiesin asiakkaalla olevan vajausta melkein kaikista kivennäis- ja hivenaineista, sekä vitamiineista. Haluan nostaa esiin C- ja D-vitamiinien saannin. Asiakas saa C-vitamiinia 66,4mg, suosituksen ollessa 525mg. Ero on siis suuri. D-vitamiinia asiakas saa 16,9mikrog ja suositus on 70mikrog. Tämä ei ollut ihme, koska asiakkaan lautaselle ei päätynyt kasviksia, eikä marjoja.

Arvelin asiakkaan saavan energiaa liian vähän ja näinhän se olikin. Torstaina asiakas söi 1636kcal, perjantaina 2108kcal ja lauantaina 2545kcal. Näin ollen kun asiakkaan perusenergiantarve on 2340kcal vain lauantaina hän söi enemmän kaloreita. Kahtena muuna päivänä asiakkaan energia jää liian pieneksi. Minua siis hämmentää miten asiakas voi olla niin energinen ja hyvinvoiva näin pienillä kalorimäärillä.

Rasvan saannin ajattelin olevan yläkanttiin, mutta se kuitenkin mahtuu raamien sisään. Suositus on 25-40% ja asiakas sai rasvaa 36%. Kuitenkin rasvan laatuun olisi hyvä kiinnittää huomiota.

Osasin odottaa asiakkaan kuidun saannin jäävän liian vähäiseksi, mutta kuitenkin yllätyin kuinka paljon vajausta onkaan. Asiakas sai kuitua 40,2g ja suositus on 175g. Ero on siis suuri. Asiakkaan pääasiallinen kuidun lähde on viljat. Tämä ei siis kuitenkaan riitä vaan esim. kasvisten reilu lisäys ruokavalioon lisäisi kuidun saantia.

Asiakkaan suolan saanti on suositusten mukaan melko ihanteellinen. Hän sai suolaa 33806,3mg, suosituksen ollessa 35000mg. Asiakas ei lisännyt suolaa, joten emme tiedä hänen saamansa suolan laatua.

Maitotuotteiden käyttö rajoittuu asiakkaalla kahvimaitoon ja juustoviipaleisiin. Ei siis yllätä, että kalsiumin arvo on alhainen. Asiakkaalla se on 34%.

Proteiinia asiakas syö ihanteellisen määrän. Suositus on 10-20% ja hän söi sitä 16%. Pääasiallisina proteiinin lähteinä asiakas käytti broileria ja naudanlihaa. Vaihtelevuudesta iso plussa.

Asiakkaan vedenjuonti on täysin olematonta. Ylipäätään hän juo päivän aikana vähän nesteitä. Ihmettelen miten juomisen vähyys ei vaikuta hänen oloonsa.

Lukiessani ruokapäiväkirjaa, ajattelin heti, että hän syö aivan liian paljon hiilihydraattia. Finelin antamien tulosten mukaan hänen imeytyvän hiilihydraattimäärän saanti jää kuitenkin suositusten alakanttiin. Suositus on 45-60% ja asiakkaan imeytyvän hiilihydraatin määrä oli 47%. Tämä yllätti minut.

KESKUSTELU ASIAKKAAN KANSSA

M=Minä

A=Asiakas

M: Kiitos ruokapäiväkirjastasi. Olit laittanut kivan yksityiskohtaisesti ylös kaikki päivien aikana syömäsi ruuat ja juomasi juomat. Oliko paperille kirjoitetussa ruokapäiväkirjassa mitään sinua yllättävää?

A: Eipä oikeastaan. Tiedostan hyvin mitä syön.

M: Energiansaantisi jää alle tarvitsemasi. Sinun olisi hyvä lisätä vaikka muutama välipala päivääsi, jotta saisit lisäenergiaa, eivätkä ateriavälit olisi noin pitkiä. Miltä kuulostaa?

A: Olen tähän ikään mennessä huomannut, että kannattaa syödä sitä mitä haluaa ja tekee mieli, eikä sitä mitä jotkut huuhaaprofessorit käskevät.

M: Olet kuitenkin tietoinen virallisista ravitsemussuosituksista, joten jos vaikka kuukauden ajaksi kiinnittäisit huomiota ruokavalioosi ja pyrkisit tekemään erilaisia valintoja.

A: Olen aina syönyt epäsäännöllisesti ja sitä mitä tekee mieli. En rupea enää muuttamaan ruokailutottumuksiani, koska minulla on erittäin hyvä ja pirteä olo. En näe tarvetta lähteä muuttamaan mitään. Minua ei kiinnosta stressata ruuasta.

M: Entäpä jos muuttaisit yhden asian kerrallaan. Tekisit vain yhden muutoksen päivittäiseen syömiseesi ja tarkkailisit oloasi? Sinulla ei esimerkiksi näyttänyt olevan kasviksia ollenkaan aterioissasi. Ne ovat tärkeä kuidun ja vitamiinien lähde. Voisitko ajatella lisääväsi kasvisten syöntiä?

A: Hyi v..... En jaksa ruveta tekemään kasviksista mitään. Se on liian työlästä ja vaivalloista.

M: Missä muodossa tykkäät syödä kasviksia?

A: Salaatissa.

M: Voisitko ajatella tekeväsi isomman annoksen salaattia ja syödä sitä esimerkiksi kahtena päivänä? Näin saisit kasviksia lisättyä ruokavalioosi. Salaateista saa myös kivan ruokaisia jos joukkoon lisää vaikka kalaa.

A: Totta. Voisin testata isomman annoksen tekemistä. En ole tullut edes ajatelleeksi, että voisin lisätä salaatin joukkoon jotain proteiinia. Tykkään kalasta paljon, joten sitä voisin kokeilla salaatin joukkoon.

M: Hienoa. Tuosta voit lähteä liikkeelle. Saatat huomata kuinka pienikin muutos voi vaikuttaa myönteisellä tavalla ruokailuihisi. Kalasta saat lisäksi rasvaliukoista D-vitamiinia, josta sinulla on vajausta.

OMAA POHDINTAA:

Asiakkaan motivointi muutoksiin oli erittäin vaikeaa, koska hän vaikutti hyvin tietoiselta siitä mitä syö ja mitä viralliset ravitsemussuositukset sanovat. Hän ei kuitenkaan välittänyt tehdä muutoksia, koska koki voivansa hyvin. Myönnän, että minunkin oli vaikeaa osoittaa hänelle epäkohtia (vaikka huomaan niitä olevan), koska hän on hoikassa ja vahvassa kunnossa ja energiaa riittää. Motivoinnissa en siis voinut käyttää esim. keskivartalolihavuutta ja tyypin 2. diabetestä esimerkkinä, koska hänellä ei selvästikään ole taipumusta niihin. Myöskään lääkityksiä asiakkaalla ei ole, joten niidenkään kautta en pystynyt lähestymään häntä tekemään muutoksia. Hän on selvästi löytänyt itselleen hyvän tavan syödä vaikka se onkin melko kaukana virallisista ravitsemussuosituksista.

Asiakkaan ruokatottumusten arviointi

Valitsin asiakkaakseni miehen, jonka tiedän syövän epäterveellisesti, epäsäännöllisesti ja ns. laiskasti. Hän on kuitenkin erittäin energinen ja hyvässä kunnossa, joten mielenkiinnolla halusin saada hänen ruokapäiväkirjansa katseltavaksi.

Asiakkaan taustatiedot:
Mies, 50 vuotta
Työn laatu on kohtuullisesti fyysistä. Tämä kuitenkin vaihtelee eri työpäivinä. Fyysistä tekemistä työpäivästä on noin kolmasosa. Asiakkaan liikunnan harrastaminen on olematonta. Hän käy ainoastaan päivittäin kevyellä kävelyllä koiran kanssa. Hyötyliikuntaa asiakas harrastaa tilanteen mukaan, esim. nurmikon leikkuu, polttopuiden tekeminen. Hyötyliikuntaa ei kuitenkaan tule edes joka päivä. Kaikki matkat asiakas kulkee autolla.
Asiakkaan pituus on 180cm ja paino 78kg. BMI on 24,1, eli hän on normaalipainoinen. Lievän lihavuuden raja on 25, mutta en näe asiakkaallani olevan vaaraa painon nousuun. Asiakkaan olemus on hoikka, mutta kuitenkin voimakas.
Energiantarve asiakkaallani on 30 kcal/kg/vrk, eli 2340 kcal/vrk.
Asiakkaani työpäivät ovat kaikki erilaisia. Hän on myös pitkiä yhtäjaksoisia aikoja kotona, tekemättä työtä. Niinpä hänellä ei ole säännöllisiä päivärytmejä. Näin ollen myöskään ruokapäivät eivät ole säännöllisiä. Pääpiirteittäin asiakkaan ruokapäivä menee niin, että aamuisin hän juo kaksi kuppia kahvia, mutta ei syö mitään. Jossain vaiheessa päivää hän yleensä syö pari palaa ruisleipää leikkeleiden kanssa. Tämän jälkeen suurin osa päivästä kuluu syömättä mitään. Hän ei myöskään koskaan napostele päivän aikana mitään. Tuhdimpi ateria ajoittuu lähes poikkeuksetta iltaan. Hän myös syö usein ulkona. Asiakkaani valvoo myöhään, joten hän saattaa vielä yhden aikaan yöllä syödä pari palaa leipää jos siltä tuntuu. Asiakas on ns. fiilissyöjä.
Erityisruokavalioita tai muita ruokarajoituksia ei ole. Hänellä ei myöskään ole ruokavalioon vaikuttavia lääkityksiä. Asiakkaani kokee, etteivät mitkään asiat hankaloita hänen syömistään.
Asiakkaan ruokahalu on hyvä ja hänellä on rahaa ruokaan. Myös ruuan säilytys- ja valmistusmahdollisuudet ovat erinomaiset.
Asiakas kokee omaavansa riittävät tiedot ravitsemuksesta, eli hän on tutustunut virallisiin ravitsemussuosituksiin. Ruuanlaittotaito on kohtalainen.
Asiakas kokee tämän hetkisen ruokavalionsa laadun yksipuoliseksi. Hän tiedostaa puutteet ruokavaliossaan.
Asiakas ei ole pyrkinyt itse muuttamaan ruokailutottumuksiaan. Hän ei pidä ruuanlaittamisesta, joten siksi syö yleensä sitä mitä on helposti saatavilla. Ruuanlaitto ei myöskään kiinnosta asiakastani millään lailla, joten viitseliäisyyttä ei riitä ruuanlaiton ryhtymiseen. Asiakas tietää syövänsä epäterveellisesti, mutta koska hän kokee olevansa energinen ja hyvinvoiva, motivaatiota ruokailutottumusten muuttamiseen ei ole.

ASIAKKAAN RUOKAPÄIVÄKIRJA

Torstai 15.9.2016
Aamupala klo 10.00: kaksi kuppia kahvia maidolla (laktoositon kevytmaitojuoma) ja sokerilla
Lounas klo 13.00: kaksi palaa ruisleipää, päällä Oivariinia, voimakassuolainen (molemmissa leivissä 2tl), Oltermannia (3 siivua/leipä) ja keittokinkkua (3 siivua/leipä)
Välipala klo 17.00: kuppi kahvia, maidolla ja sokerilla, yksi viineri, itse tehtyä viinimarjamehua 4dl
Iltapala klo 21.30: makaronilaatikkoa iso lautasellinen ja kokista 2dl

Perjantai 16.9.2016
Aamupala klo 11.00: kaksi kuppia kahvia maidolla (laktoositon kevytmaitojuoma) ja sokerilla
Lounas klo 15.00: kebab grillistä, vettä 2dl
Välipala klo 17.00: yksi kaurasämpylä, jonka päällä Oivariinia, voimakassuolainen (2tl)
Iltapala klo 21.00: broilerin nahatonta rintapalaa 250g, currykastiketta (valmiskastike) ja riisiä 2dl, kokista 4dl
Yöpala klo 01.00: hapankorppuja 5kpl, joiden päällä Oivariinia, voimakassuolainen (5tl) ja keittokinkkua (5 siivua)

Lauantai 17.9.2016
Aamupala klo 10.00: kaksi kuppia kahvia maidolla (laktoositon kevytmaitojuoma) ja sokerilla

Lounas klo 14.00: lihapiirakka kolmella nakilla + sinappia 3tl, kokista 4dl

Iltapala klo 21.30: makaronilaatikkoa 350g ja vettä 4dl

Yöpala klo 00.00: Real leipää kaksi palaa, päällä Oivariinia, voimakassuolainen (4tl) ja Oltermannia (6 siivua)

Asiakkaan ruokailurytmi on epäsäännöllinen. Hän syö silloin kun on nälkä ja se näyttää vaihtelevan paljon johtuen asiakkaan epäsäännöllisestä päivärytmistä. Asiakas söi ulkona perjantaina, joten hän söi kebabin silloin kun kaveri sattui pyytämään kanssaan syömään. Ainoastaan kaksi kuppia kahvia hän joi joka aamu heti herättyään. Toki heräämisajat vaihtelivat myös.

Asiakas vaikuttaa ruokapäiväkirjan mukaan laiskalta kaupassakävijältä. Hän esim. söi makaronilaatikkoa torstaina ja uudelleen perjantaina. Luulen siis, että hän on tehnyt sen torstaina ja syönyt samaa laatikkoa uudelleen lauantaina. Eihän tämä toki ole huono asia. Myös leivänpäälliset olivat joka päivä samat, eli hän selvästi syö sitä mitä jääkaapista löytyy.

Asiakkaan energiansaanti vaihteli päivittäin, mutta silmämääräisesti arvioiden hän saa aivan liian vähän energiaa. Vaikka asiakas ei harrastakaan liikuntaa, eikä työ ole kovin fyysistä, jo pelkkä aineenvaihdunta tarvitsee energiaa ja asiakkaani ei sitä kyllä tarpeeksi saa. Tästä johtuen ihmettelenkin, ettei asiakkaani napostele ollenkaan. Kuvittelisin, että hän napostelisi vähän väliä jotakin, koska syö noin vähän. Ilmeisesti hän ei tunne nälkää, jolloin napostelun tarvetta ei tule. Ruoka-aikojen ja ruuan vähyyden vuoksi elimistö on ehkä myös tottunut niukkaan ravinnonsaantiin, jolloin ei tulekaan nälkä samalla tavalla kuin jos söisi säännöllisesti joka päivä. Silloin vatsa kurnii helpommin jos ateriavälit venyvät.

Rasvan määrä näyttää olevan suunnilleen suositusten rajoissa, ehkä hieman yläkanttiin. Laatu voisi olla terveellisempää. Nyt asiakas käyttää pelkästään Oivariinin voimakassuolaista levitettä. Sen hän voisi vaihtaa esim. normaalisuolaiseen ja kevytversioon. 

Kasviksia asiakas ei näyttänyt syövän ollenkaan. Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500g päivässä, mutta näiden kolmen päivän aikana asiakas ei syönyt kasviksia lainkaan. Kuitua asiakas saa leivistä, joita syö. Hän suosii ruisleipää, joka on terveellisempi vaihtoehto kuin vaalea leipä, mutta luulen silti, että kuitua ei tule tarpeeksi. Esim. kasvikset ja marjat ovat hyvä kuidun lähde ja koska asiakas ei niitä syö, luulen kuidusta jäävän vajausta.

Hiilihydraattia asiakas nautti mielestäni melko paljon. Voi olla, että saanti on suositusten sisällä, mutta ruokapäiväkirja näyttää olevan todella hiilihydraattipainoinen. 

Asiakas ei lisännyt ruokiinsa suolaa, jonka näen hyvänä asiana, koska hänen syömänsä ruuat sisältävät piilosuolaa.

Kliiniset täydennysravintovalmisteet

Nielemishäiriöihin tarkoitetut valmisteet

• Diasip: maitopohjainen täydennysravintojuoma
  Hinta: 12,05€ 4x200ml
• Nutridrink Juice Style: kirkas, mehumainen ja rasvaton juoma, joka sisältää runsaasti energiaa ja ravintoaineita

Hinta: 11,50€ 4x200ml

• Nutilis Complete Stage 2: energiatiheydeltään suuri, kohtalaisesti proteiinia sisältävä kiisselimäinen täydennysravintovalmiste. Sopii myös toipilaille ja henkilöille, joilla on huono ruokahalu tai aliravitsemustila. Sisältää kaikkia päivittäin tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita. Amylaasiresistentti koostumus, joka ei pilkkoudu syljen vaikutuksesta.
  Hinta: 12,40€ 4x125g
• Nutilis Fruit Stage 3: runsaasti proteiinia ja energiaa sisältävä lusikoitava omenasosepohjainen täydennysravintovalmiste. Sisältää kaikkia päivittäin tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita. Sopii myös vajaaravitsemustilasta kärsiville.
  Hinta: 10,64€ 3x150g
• Nutilis sakeuttamisjauhe: helppo sekoittaa juomiin, soseutettuun ruokaan ja täydennysravintovalmisteisiin. Jauhe ei muuta ruoan makua. Sakeuttajalla saadaan joko pirtelömäinen, vanukasmainen tai sakea sosemainen koostumus. Amylaasiresistentti koostumus, joka ei pilkkoudu syljen vaikutuksesta.
  Hinta: 9,90€ 300g
• Nutilis Clear jauhe: jauhemainen sakeuttamisaine, joka sakeuttaa nopeasti sekä kylmät että lämpimät juomat ja ruuat. Nutilis Clear ei muuta sakeutetun ruuan tai juoman väriä tai kirkkautta. Amylaasiresistentti koostumus, joka ei pilkkoudu syljen vaikutuksesta.
  Hinta: 16,70€ 175g

Lapsille tarkoitetut valmisteet:

• Fortini Multi Fibre
  Käyttö: välipalaksi, muun ruoan ohella lapsille, joilla on äkillinen lisääntynyt ravinnontarve, esim. urheilutreenit ja -kisat, infektiot, leikkaukset, ripulointi, oksentelu, vammat tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista ravitsemushoitoa
• Hinta: 8,80€ 4x200ml

Fortini Smoothie
Käyttö: muun ruoan ohella lapsille, joilla on äkillinen lisääntynyt ravinnontarve, esim. urheilu, infektiot, leikkaukset, ripulointi, oksentelu, vammat tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista ravitsemushoitoa
Hinta: 4,20€ 200ml

• Resource Minimax
  Käyttö: lapsille, jotka sairauden tai vamman vuoksi eivät pysty kattamaan energian- ja ravinnontarvettaan tavallisella ruoalla
  Hinta: 4,10€ 2x200ml

Sairauskohtaiset valmisteet:

• Cubitan: pirtelömäinen valmiste, joka sisältää runsaasti proteiinia ja energiaa (lisätty haavojen paranemista edistäviä ja inflammatorisia prosesseja sääteleviä ravintoaineita) Käyttö: kroonisista haavoista kärsiville henkilöille täydennysravintovalmisteeksi
  Hinta: 11,00€ 4x200ml
• Diasip: maitopohjainen täydennysravintojuoma
  Käyttö: ateriankorvikkeeksi painonhallintaan, lisäravinnoksi muun ruuan ohella etenkin diabeetikoille, henkilöille joilla on huono ruokahalu tai aliravitsemustila (vanhukset, syöpä- ja sädehoitopotilaat), toipilaille silloin kun ravinnonsaanti on rittämätöntä, esim. yksipuolista ravintoa syövät, puremis- ja nielemisvaikeuksista kärsivät
  Hinta: 12,05€ 4x200ml
• Forticare: sisältää runsaasti proteiinia ja energiaa
  Käyttö: syöpää sairastaville lisäravinnoksi muun ruuan ohella tai ainoaksi ravinnonlähteeksi (ehkäisee ja korjaa syöpäsairauteen liittyvää vajaaravitsemusta)
  Hinta: 19,05€ 4x125ml
• Renilon: vähäproteiininen täydennysravintovalmiste henkilöille, joilla on munuaisten vajaatoiminta. Käytetään predialyysivaiheen (=dialyysivaiheen edeltävä aika) täydennysravintona, sekä munuaispotilaille, joilla on diabetes
  Hinta: 15,10€ 4x125ml
• Respifor: pirtelömäinen täydennysravintovalmiste, joka sisältää runsaasti proteiinia ja energiaa, sekä muita tärkeitä ravintoaineita. Tuote sisältää kuitenkin vain vähän rasvaa, jolloin valmisteen tyhjeneminen mahalaukusta on runsasrasvaisia valmisteita nopeampaa, eikä se näin aiheuta täyden olon tunnetta.
  Käyttö: muun ruuan ohella keuhkoahtaumatautia sairastaville
  Hinta: 12,70€ 4x125ml
• Souvenaid: maitopohjainen kliininen ravintolisä
  Käyttö: varhaiseen Alzheimerin taudin hoitoon (todettu parantavan potilaiden muistia)
  Hinta: 14,90€ 4x125ml

Nutridrinkit:

• Nutridrink Protein: pirtelömäinen valmiste, joka sisältää runsaasti proteiinia
  Käyttö: silloin kun normaali ravinto ei riitä tyydyttämään päivittäistä ravinnontarvetta, proteiinintarve on lisääntynyt, välipalana esim. urheilusuorituksen lomassa tai jälkeen
  Hinta: 11,65€ 4x200ml
• Nutridrink Juice Style: kirkas, mehumainen ja rasvaton juoma, joka sisältää runsaasti energiaa ja ravintoaineita
  Käyttö: muun ruuan ohella välipalana, täydennysravinnoksi henkilöille, joilla on huono ruokahalu tai aliravitsemustila (vanhukset, anorektikot, syöpä- ja sädehoitpotilaat), toipilaille silloin kun ravinnonsaanti on riittämätöntä, esim. yksipuolista ravintoa syövät, puremis- ja/tai nielemisvaikeuksista kärsiville
• Hinta: 11,50€ 4x200ml
• Nutridrink täydennysravintovalmiste: ravitsemuksellisesti täydellinen, runsaasti energiaa sisältävä, käyttövalmis, maitopohjainen täydennysravintojuoma
• Käyttö: voidaan käyttää ainoana ravintona tai täydennysravintona muun ruuan ohessa silloin kun ruokavalioon tarvitaan täydennystä kaikista ravintoaineista. Yhdessä pullossa on n. 20 % potilaan optimaalisesta päivittäisestä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.
  Hinta: 11,10€ 4x200ml
• Nutridrink Compact: käyttövalmis juoma, joka sisältää erityisen runsaasti energiaa ja proteiinia
  Käyttö: sopii ainoaksi ravinnoksi tai käytettävksi muun ruuan ohella. Käytetään vajaaravitsemuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, sekä henkilöille, jotka kamppailevat suurempien annoskokojen ja huonon ruokahalun kanssa
  Hinta: 12,05€ 4x125ml
• Nutridrink Compact Fibre: sisältää runsaasti energiaa ja kuitua
  Käyttö: nestemäisen ruokavalion ainoana ravintona tai lisäravintona mm. vatsavaivoista kärsiville tai syöpäpotilaille
  Hinta: 12,85€ 4x125ml
• Nutridrink Multi Fibre: pirtelömäinen valmiste, johon on lisätty ravintokuitua. Valmisteessa on suuri energiatiheys ja kohtalaisesti proteiinia, ravitsemuksellisesti täysipainoinen
  Käyttö: potilaille, joilla on suuri energiantarve, potilaille, jotka tarvitsevat ruokavalioonsa lisää kuituja ja potilaille, joiden sairauteen liittyy vajaaravitsemus
  Hinta: 12,30€ 4x200ml
• Fortini Smoothie: hyvänmakuinen tehojuoma, joka sisältää kaikkia päivän aikana tarvittavia ravintoaineita, myös ravintokuituja ja 15% oikeaa hedelmää
  Käyttö: muun ruoan ohella lapsille, joilla on äkillinen lisääntynyt ravinnontarve, esim. urheilu, infektiot, leikkaukset, ripulointi, oksentelu, vammat tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista ravitsemushoitoa
  Hinta: 4,20€ 200ml

• Calogen: runsasenerginen rasvaemulsio
  Käyttö: ravintolisänä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn, esim. sairauden aikana, rasvalähteenä mm. lasten letkuruokinnassa
  Hinta: 53,00€ 4x200ml
• Calogen Extra: ravintolisä, jossa erittäin runsaasti energiaa ja lisäksi proteiinia. Tuote sisältää myös kaikkia päivittäin tarvittavia vitamiineja, kivennäisaineita sekä välttämättömiä rasvahappoja.
  Käyttö: potilaille, joilla on sairauteen liittyvä vajaaravitsemus, potilaille, joilla on huono ruokahalu tai jotka pystyvät syömään vain vähän kerrallaan, sekä potilaille, joiden energian ravintoaineiden tarve on lisääntynyt sairauden vuoksi
  Hinta: 13,35€ 200ml
• MCT-öljy: ainoastaan kookosöljystä valmistettua, keskipitkiä rasvahappoja sisältävä öljy. Keskipitkät rasvat (MCT, Medium Chain Triglyserides) ovat kaikista rasvoista helpoimmin imeytyviä ja ovat siksi erinomainen tasaisen energian lähde.
  Käyttö: lämmittää elimistöä sisältäpäin ja lisää siten rasvanpolttoa ja energiankulutusta. Toimii myös energialähteenä aivoille ja buustaa kehoa esim. ennen liikuntasuoritusta.
  Hinta: 16,95€ 500ml
  
  Lähteet: www.nutricia.fi, www.nettiapteekki.fi, www.yliopistonverkkoapteekki.fi
  
  

Liman imeminen

Limaa imetään, jos:

• hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut
• limaa kertyy hengitysteihin
• hengitysteihin kaulalta asetettu trakeostomiakanyyli vaikeuttaa yskimistä
• potilaan hengitysääni on rohiseva
• potilaalla on hengitysvaikeuksia (hän on levoton ja tuskainen)
• potilas ei jaksa itse yskiä limaa pois tai hän käyttää apuhengityslihaksia
• potilaan ihon väri sinertyy

Apu potilaalle:

• tehostaa potilaan hengitystä
• helpottaa potilaan oloa
• helpottaa potilaan syömistä ja juomista

Toimenpiteessä tarvittavat välineet:

• imulaite
• imuletku
• steriili imukatetri (näitä on eripituisia ja -paksuisia). Imukatetrin kärjen tulee olla pehmeäreunainen ja siinä tulee olla vähintään yksi sivureikä, jottei se tartu kiinni limakalvoon
• steriili vesi suun huuhteluun ja katetrin huuhteluun (vesijohtovedessä mahd. Legionella-bakteeri)
• 10ml ruisku
• kertatkäyttöisiä mukeja
• tehdaspuhtaat käsineet
• suu-nenäsuojus, tarvittaessa myös suojalasit ja visiirimaski
• paperia potilaan kasvojen ja silmien suojaksi

Potilaan valmisteleminen toimenpiteeseen:

• kerrotaan potilaalle mitä tehdään ja miksi
• kerrotaan potilaalle, että toimenpide saattaa tuntua epämiellyttävältä
• huomioidaan tarvittaessa potilaan kipulääkitys
• asetetaan potilas selälleen, vuoteen pääty koholle
• imun ajaksi potilaan happivirtaus laitetaan isommalle (10litraa) tai potilaalle annetaan happea ennen imua
• pyydetään potilasta sulkemaan silmänsä tai suojataan potilaan silmät limaroiskeilta paperilla

Toimenpiteen suorittaminen:

• desinfioidaan kädet
• pue suu-nenäsuojus ja käsineet
• ota suojapaperi imukatetrista siten, että imukatetria koskettavalla käsineellä kosket ainoastaan imukatetriin
• aukaise imukatetrin suojapaperi yläosastaan (anna suojapaperin olla vielä paikoillaan) ja yhdistä imukatetri imuletkuun. Varmista imun toimivuus ja sopiva imuteho imemällä huuhtelunestettä imukatetrin läpi
• kostuta imukatetri steriilillä vedellä
• ime kielen alta, poskien ja hampaiden välistä sekä nielusta
• huuhtele suuta steriilillä vedellä
• kun imeminen on lopetettu, ime imukatetrilla loppu steriili vesi huuhtoen samalla imuletkusto

Imeminen nenästä:

• ime vain tarvittaessa
• ime varoen molemmista sieraimista

Imeminen trakeostomiakanyylista

Tarvittavat välineet:

• imulaite
• steriili imukatetri
• steriili fysiologinen keittosuola alempien hengitysteiden imua ja imukatetrin huuhtelemista varten (avattu 0,9% NaCl-pullo säilyy 24h, pullon kylkeen merkitään avaamispvämäärä ja kloaika)
• trakeostomiakanyylin kostutukseen käytetään pieniä muovisia 0,9% NaCl-pulloja silloin jos erite on karstaista (sopiva määrä 1-2ml kerrallaan)
• kertakäyttöisiä mukeja imukatetrin huuhteluun
• tehdaspuhtaat käsineet
• suu-nenäsuojus, tarvittaessa myös suojalasit ja visiirimaski
• paperia potilaan kasvojen ja silmien suojaksi

Potilaan valmisteleminen toimenpiteeseen:

• kerrotaan potilaalle mitä tehdään ja miksi
• kerrotaan potilaalle, että toimenpide saattaa tuntua epämiellyttävältä
• huomioidaan tarvittaessa potilaan kipulääkitys
• asetetaan potilas selälleen, vuoteen pääty koholle
• imun ajaksi potilaan happivirtaus laitetaan isommalle (10litraa) tai potilaalle annetaan happea ennen imua
• pyydetään potilasta sulkemaan silmänsä tai suojataan potilaan silmät limaroiskeilta paperilla

Toimenpiteen suorittaminen:

• mikäli imet sekä kanyylista että suusta voit käyttää samaa imukatetria, kun ensin imet kanyylista ja sitten suusta. Pyyhi imukatetri ensin paperilla limaeritteestä
• kostuta imukatetri NaCl:lla ennen imun aloitusta
• työnnä katetri ilman imua niin syvälle kuin helposti menee
• aloita imu kun katetri on hengitysteissä – ei sisäänvientivaiheessa
• vedä katetria hiukan takaisin ja ime. Yksi imukerta saa kestää enintään 15-20s.  Vältä katetrin edestakaista liikettä hengitysteiden alueella
• kehota potilasta yskimään jos hän jaksaa
• jos erite on karstaista, kostuta hengitysteitä imun yhteydessä. Ime vielä kerran varmistaen ettei kostutusta jäänyt hengitysteihin
• cuffin paine tarkistetaan kerran työvuorossa. Paineen pitää olla vihreällä viitealueella
• samalla imukerralla imukatetrilla voidaan imeä kolme kertaa peräkkäin. Imukatetri huuhdellaan keittosuolalla imujen välissä
• kun imeminen on lopetettu, ime imukatetrilla loppu NaCl huuhtoen samalla imuletkusto

Keinonenä eli kostutin/lämmitin –patruuna vaihdetaan kerran vuorokaudessa ja sen likaannuttua.

Imun loputtua

• irrota imukatetri letkustosta
• kääri imukatetri käsineen sisään ja laita roskiin
• sulje imu
• desinfioi kädet
• kirjaa toimenpide asiakaskirjoihin
• imupussi vaihdetaan kun se täyttyy

Imuletku vaihdetaan sen likaantuessa ja aina uudelle potilaalle.

Potilaan suun hoito trakeostomiapotilaan imemisen yhteydessä:

Suun hoidon tarkoituksena on:

• estää limakalvojen kuivuminen ja vahingoittuminen
• korjata limakalvovaurioita
• vähentää janon tunnetta
• raikastaa suuta
• lisätä yleistä hyvinvointia
• ehkäistä keuhkokuumeen syntyä

Toimenpiteessä tarvittavat välineet:

• imulaite
• imuletku
• steriili imukatetri (näitä on eripituisia ja -paksuisia). Imukatetrin kärjen tulee olla pehmeäreunainen ja siinä tulee olla vähintään yksi sivureikä, jottei se tartu kiinni limakalvoon
• steriili vesi suun huuhteluun ja katetrin huuhteluun (vesijohtovedessä mahd. Legionella-bakteeri)
• 10ml ruisku ja hammasharja suun huuhteluun
• suuvesi, keinosylki, parafiiniöljy
• kertatkäyttöisiä mukeja imukatetrin huuhteluun ja suuvedelle
• tehdaspuhtaat käsineet
• suu-nenäsuojus, tarvittaessa myös suojalasit ja visiirimaski
• paperia potilaan kasvojen ja silmien suojaksi

Potilaan valmisteleminen toimenpiteeseen:

• kerrotaan potilaalle mitä tehdään ja miksi
• kerrotaan potilaalle, että toimenpide saattaa tuntua epämiellyttävältä
• huomioidaan tarvittaessa potilaan kipulääkitys
• asetetaan potilas selälleen, vuoteen pääty koholle
• imun ajaksi potilaan happivirtaus laitetaan isommalle (10litraa) tai potilaalle annetaan happea ennen imua
• pyydetään potilasta sulkemaan silmänsä tai suojataan potilaan silmät limaroiskeilta paperilla

Toimenpiteen suorittaminen:

• desinfioi kädet
• pue suu-nenäsuojus ja käsineet
• ota suojapaperi yläosastaan, mutta anna suojapaperin olla vielä paikoillaan ja yhdistä imukatetri imuletkuun. Varmista imu toimivuus ja sopiva imuteho imemällä huuhtelunestettä imukatetrin läpi.
• jos potilaalla on trakeostomiakanyyli, tarkista cuffin paine mittarilla cuffin tiiviyden varmistamiseksi
• kostuta imukatetri steriilillä vedellä
• suuta huuhdellaan steriilillä vedellä, johon on lisätty suuvettä
• ime suuvesi pois ja harjaa hampaat, limakalvot ja kielenpinta kevyesti
• huuhtele vielä suuvedellä ja ime suu tyhjäksi
• laita keinosylkeä tai parafiiniöljyä limakalvoille jos suu on kuiva
• kun imeminen on lopetettu, ime imukatetrilla loppu steriili vesi huuhtoen samalla imuletkusto

Imun loputtua:

• irrota imukatetri letkustosta
• kääri imukatetri käsineen sisään ja laita roskiin
• sulje imu
• desinfioi kädet
• kirjaa toimenpide asiakaskirjoihin
• imupussi vaihdetaan kun se täyttyy

Imuletku vaihdetaan sen likaantuessa ja aina uudelle potilaalle.

Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan tarkkailuun kuuluu:

• Potilaan tuntemukset
  • kipu hengitettäessä
  • työläs hengitys
  • asennon vaikutus hengitykseen
• Hengityksen rytmi
  • säännöllinen vai epäsäännöllinen
• Hengitysäänet
  • rahiseva: hengitysteissä on limaa tai nestettä
  • vinkuva uloshengitys: tyypillisessä astmakohtauksessa
  • hinkuminen: sisäänhengityksen aikana kouristustila keuhkoputkissa ja/tai kurkunpäässä
  • ritisevä: pienissä keuhkoputkissa on limaa
• Hengitystiheys eli frekvenssi
  • normaalisti 12-16 kertaa minuutissa
  • lievä hengitysvajaus 20-25 krt/min
  • kohtalainen hengitysvajaus 25-30 krt/min
  • vaikea hengitysvajaus 30-35 krt/min
  • hidas frekvenssi alle 10krt/min

• Hengitystapa
  • apulihasten käyttö
  • rintakehän liikkeiden symmetrisyys
  • uloshengitys pidentynyt
• Hengitystie-eritteet
  • määrä
  • laatu
  • koostumus, esim. verisyys
• Ihon hikisyys ja väri
  • kalpeus ja harmaus
  • hapen puute näkyy syanoosina (sinertävänä sävynä) huulissa, nenänpäässä, kynsissä, korvalehdissä ja limakalvoilla
• Potilaan kommunikointi, tajunnantaso ja yhteistyökyky
  • ahdistuneisuus
  • pelokkuus
  • hätääntyneisyys
  • voipuneisuus
  • uneliaisuus
  • sekavuus
  • levottomuus
  • tajuttomuus
• Pulssin ja verenpaineen mittaus
  • pulssi on nopea/epäsäännöllinen
  • korkea verenpainotaso

Lähihoitajan rooli on suorittaa imeminen alusta loppuun. Eli varata tarvittavat välineet, valmistella potilas, kertoa mitä tehdään ja miksi, suorittaa toimenpide, rauhoitella potilasta tarvittaessa ja tarkkailla potilasta imemisen jälkeen.

-Mira ja Pilvi

Lähteet:
http://docplayer.fi/2460673-Hengitystiet-imetaan-kun.html
Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska ja Vihunen Hoitamalla hyvää oloa Sanoma Pro Oy 18. painos, 2015

Ravitsemushoito

SYÖPÄ JA RAVITSEMUS

Tuula on 53 vuotias, kahden aikuisen lapsen äiti. Tuula on naimisissa Hannun kanssa ja he asuvat kahdestaan omakotitalossa Seinäjoella. Vähän aikaa sitten Tuula alkoi tuntea erilaisia oireita, kuten väsymystä, kipua rinnassa ja oksentelua. Tuula löysikin melko pian oireiden ilmaantumisen jälkeen kyhmyn rinnastaan. Lääkärissä kyhmystä otettiin paksuneulanäyte ja poikkeava kudos varmistui syöväksi. Tuulan kyhmy leikattiin ja hänelle aloitettiin sädehoito, lääkehoito ja sytostaattihoidot.

Syöpädiagnoosin saatuaan Tuula masentui ja hänen ruokahalunsa hävisi lähes kokonaan. Jo ennestään hoikka Tuula laihtui entisestään. Sytostaattihoitojen aikana Tuula oksenteli rajusti, joka lisäsi kuivumisen riskiä ja elektrolyyttitasapainohäiriön vaaraa. Hannu ja lapset huolestuivat, koska he tiesivät, että syöpä ja sen hoito voivat altistaa vajaaravitsemukselle. Niinpä Hannu otti yhteyttä ravintoterapeuttiin saadakseen apua Tuulan ravitsemushoitoon. Ravintoterapeutti kävi yhdessä Tuulan ja Hannun kanssa läpi Tuulan ruokavaliota ja nosti esiin tärkeitä kulmakiviä syöpähoidossa olevan ravitsemuksesta. Oli ensiarvoisen tärkeää turvata riittävä ravinnon ja nesteiden saanti, koska se vähentää syövän hoidon sivuvaikutuksia ja lisää potilaan hyvinvointia, sekä elämänlaatua. Tuula valitti sytostaattihoitojen aiheuttavan sivuvaikutuksia, kuten maku- ja hajumuutoksia, kipeää suuta ja ummetusta. Näistä johtuen Tuulan ruuan koostumusta ja rakennetta muutettiin. Tuula alkoi syömään pehmeämpiä ja helposti nieltäviä ruokia, kuten kukkakaalimuusia. Ruokaa myös rikastettiin, jotta Tuula saisi tarpeeksi energiaa.

Saatuaan hyvät ohjeistukset ravintoterapeutilta, Hannu päätti huolehtia Tuulan ruokavaliosta ja innostui kokkailemaan erilaisia ruokia. Välillä Hannu innostui testaamaan erittäin maustettuja ruokia, mutta ne Tuula heitti saman tien roskikseen. Kun Tuula selitti Hannulle kuinka hänen makuaistinsa on muuttunut, Hannu ymmärsi maustaa ruuat kevyemmin ja Tuula sai lisätä mausteita valmiiseen ruokaan jos siltä tuntui.

Hyvinä päivinä Tuula tapasi ystäviään ja kävi heidän kanssaan ulkona syömässä. Hyvä seura nosti Tuulan mielialaa ja juttelun lomassa ruoka meni alas kuin huomaamatta. Myös kotona Hannu kiinnitti huomiota ruokailutilanteisiin. Niistä ei tehty suurta numeroa vaan perheen lapset saattoivat yllättäen tulla kylään mukanaan Tuulan lempiruokaa, jauhelihakeittoa. Onneksi keitto on Tuulan lempparia, koska sitä saa helposti rikastettua, siinä on proteiinia ja nesteitäkin tulee hyvin. Hannu ja lapset huomasivat kuinka suuri merkitys psyykkisellä hyvinvoinnilla on ja sen sijaan, että olisivat tuputtaneet Tuulalle ruokaa, he kuuntelivat ja ottivat huomioon Tuulan toiveet. Hannu ja lapset olivat tarkkana, etteivät tarjonneet Tuulalle hänen lempiruokaansa pahoinvointikohtausten aikana. Silloin lempiruokaa kohtaan olisi saattanut tulla epämiellyttäviä tunteita.

Hannu innostui kokkailusta niin paljon, että hakeutui opiskelemaan kokiksi. Näin hänellä oli myös enemmän aikaa Tuulalle ja samalla hän sai toteuttaa omaa intohimoaan. Hannu löysi netistä hyviä lisävinkkejä syöpäpotilaan ruokavalioon ja testasi niitä innoissaan. Välipaloiksi hän hankki Tuulalle täydennysravintojuomaa ja suklaan maku osoittautui Tuulan suosikiksi. Pikku hiljaa pahoinvointikohtaukset saatiin kuriin oikeanlaisella lääkkeellä ja Tuulakin innostui ruuanlaitosta. Yhdessä he Hannun kanssa tekivät ruokaa ja ahmivat tietoa oikeanlaisesta ruokavaliosta. Tuulan mieliala koheni vauhdilla hänen saatuaan energiatasoaan nostettua ruualla ja juomalla. Tärkeä osa oli myös Hannulla, joka ei tehnyt syöpähoidoista isoa mörköä vaan näki siinä mahdollisuuden. Mahdollisuuden uuteen ammattiin ja yhdessäoloon vaimonsa kanssa. Hannu myös söi itse samaa ruokaa kuin Tuulakin.

Ummetus oli sytostaattihoitojen sivuvaikutus, joka vaivasi Tuulaa joka päivä. Silloinkaan Hannu ei jäänyt pyörittelemään peukaloitaan vaan heitti vatsaa kovettavan valkoisen jauhon pois ja alkoi tekemään itse leipää käyttäen kuitupitoista psylliumia. Muutenkin Hannu suosi runsaskuituista ruokavaliota, jossa käytti täysjyväviljatuotteita, pähkinöitä, vihanneksia ja marjoja. Kuivatuista luumuista tuli Tuulan herkkuvälipala, mutta Hannu oli tarkkana, ettei Tuula syönyt niitä liikaa, koska silloin suolen luonnollinen toiminta saattoi heikentyä.

Joskus oli päiviä, ettei Tuula jaksanut juoda tarpeeksi, mutta tähänkin nokkelalla Hannulla oli ratkaisu. Hän tarjosi Tuulalle välipalaksi nestepitoisia hedelmiä, kuten vesimelonia. Hedelmää ei kuitenkaan yhdistetty muihin aterioihin, ettei muu ravinto ”varaa” ruuansulatusta käyttöönsä.

Hannun positiivinen mieli oli tarttuvaa ja Tuula huomasi itsekin ajattelevansa, että kyllä tästä selvitään. Oli myös motivoivaa huomata, että nämä muutokset ruokavaliossa auttoivat Tuulan syömisessä ja juomisessa ja ajan kuluttua Tuula oli saanut kiloja takaisin. Vajaaravitsemuksen riski ei ollut enää niin vahvasti olemassa. Tuula huomasi jaksavansa jälleen tehdä asioita entiseen tapaan ja nautti elämästä.

PARKINSONIN TAUTI JA RAVITSEMUS

Helsingissä asuu 62-vuotias Kalle, joka sairastaa Parkinsonin tautia. Tauti on pysynyt suht hyvin kurissa, kunnes Kalle jäi leskeksi viisi vuotta sitten. Silloin Kalle menetti ruokahalunsa ja alkoi laihtua. Hänen oireensa alkoivat pahentua. Kallella oli liikkeiden hidastumista ja lihasjäykkyyttä. Erityisesti lepovapina ja pakkoliikkeet alkoivat olla niin rajuja, että ne heikensivät Kallen ruokahalua ja hyvän ravitsemustilan ylläpitämistä entisestään. Kallen lihaskunto ja luustoterveys huononivat. Lopullisesti Kallen kuitenkin säikäytti ilmenneet nielemisvaikeudet.

Eräällä lääkärikäynnillä Kalle purskahti itkuun ja totesi, ettei enää pärjää yksin kotona. Hän oli liian väsynyt huolehtimaan itsestään, eikä ruuanlaitto edes sujunut oireiden takia. Vaikka Kalle joskus olisi jaksanut laittaa itselleen ruokaa, hänen oli vaikeaa niellä sitä. Lääkäri laittoi Kallen asian oitis eteenpäin ja niin Kallelle löytyi paikka palvelutalosta. Haikein mielin, mutta helpottuneena, Kalle pakkasi rakkaimmat esineensä kotoaan ja muutti palvelutaloon. Kalle tiedosti itse miten sairauden kanssa pitää elää ja oli onnellinen huomatessaan, että hänen sairauteensa suhtauduttiin vakavasti ja omistautuvasti. Palvelutalon moniammatillinen työryhmä laati selkeät tavoitteet: ylläpitää sopiva paino, taata riittävä kuidun ja nesteen saanti, estää luiden haurastuminen ja vajaaravitsemus.

Kallen tapauksessa ammattilaiset päätyivät pehmeään ruokavalioon, jotta ruuan nieleminen helpottuisi ja Kalle saisi riittävästi energiaa. Onneksi Kalle ei ollut vajaaravittu, joten tehostettuun ruokavalioon ei tarvinnut ryhtyä. Pehmeässä ruokavaliossa Kalle syö keittoruokia ja ruokia, joihin lisätään kastiketta, esim. perunamuusia ja ruskeaa kastiketta. Koska Kallen sairaus on keskivaiheessa, ammattilaiset tarkastivat hänen syömäänsä proteiinimäärää sopivaksi. Kalle syö proteiinia 1g/painokilo, jolla saadaan vähennettyä oireita.

Kalle sopeutui hyvin palvelutaloon. Hän tutustui uusiin ihmisiin ja alkoi nauttia siitä, että sai kävellä valmiiseen ruokapöytään. Ruoka alkoi maistua kun sai samalla turista mukavia uusien ystävien kanssa. Ateriat tarjottiin säännöllisesti ja ne olivat pieniä. Päivässä Kalle syö aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen, välipalan ja iltapalan. Ilokseen Kalle huomasi saavansa syödä lempiruokaansa, kirjolohta. Kalle oli varma, ettei pystyisi enää syömään kalaa nielemisvaikeuksien takia. Palvelutalon hoitohenkilökunta oli kuitenkin niin mukavaa, että he soseuttivat sauvasekoittimella Kallelle kalaa. Näin ruokailutilanne oli Kallelle miellyttävä ja hän sai sairauden kannalta tärkeää D-vitamiinia. Useasti kala tarjoiltiin kermaviilikastikkeessa, joten myös riittävä kalsiumin saanti oli varmistettu. Kalle pitää muutenkin kovasti maitovalmisteista, kuten piimästä ja viilistä, joten Kallesta tuntui, että hän herkuttelee lempiruuillaan joka päivä. Niinpä luiden haurastuminen hidastui, eikä Kallella ainakaan vielä ole osteoporoosidiagnoosia. Nieleminen kuitenkin vaikeutui entisestään ja eräänä iltana Kalle melkein aspiroi iltamehunsa. Niinpä henkilökunta päätyi sakeuttamaan Kallen juomat nesteet. Kalle ei ollut koskaan kuullutkaan tällaisesta sakeuttamisaineesta ja muisti taas kuinka paljon turvallisempaa hänen on asua palvelutalossa kuin omassa kodissa yksinään.

Lääkehoidon sivuvaikutuksena Kallella ilmeni ummetusta ja suun kuivumista. Tästä johtuen Kallella on käytössä nestelista, johon hoitajat merkitsevät kaikki Kallen päivän aikana juodut nesteet, jotta varmistetaan, että hän juo tarpeeksi ja ummetus helpottaisi. Kallen ruokavalio oli ennestään jo melko kuitupitoinen, mutta nyt hänelle lisättiin kuitulisää, kuten psylliumia. Joskus Kalle joutui ottamaan laksatiivia, mutta onneksi tähän ei tarvinnut turvautua kovin usein. Kalle oli tutustunut toiseen miesasukkaaseen, jonka kanssa hän innostui tekemään pitkiä kävelylenkkejä. Myös liikunta auttoi ummetukseen ja samalla Kalle pääsi samoilemaan metsässä, josta hän niin kovasti piti. Runsas juominen auttoi myös suun kuivumiseen ja Kalle juo myös aina ennen ateriaa laimennettua sitruunamehua, joka lisää syljeneritystä.

Pikku hiljaa ammattilaisten laatima ruokavalio ja tavoitteet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Kallen oireet ovat vähentyneet ja hän pystyy toimimaan paremmin kuin kotona asuessaan. Kalle on aktiivisesti mukana Suomen Parkinson-liitto ry:n toiminnassa ja käy kertomassa sairaudestaan erilaisissa tilaisuuksissa. Kalle monesti nauraakin, että jopas se menojalka vipattaa vielä näin vanhoilla päivillä.

Kallen esimerkkiruokavalio yhdeltä päivältä:

Aamupalaksi kaurapuuro + mehukeittoa

Lounaaksi soseutettua kirjolohta kermaviilikastikkeessa + perunamuusia

Välipalaksi viiliä sokerilla ja marjakiisselillä

Päivälliseksi kasvissosekeittoa ja pehmennettyä runsaskuituista leipää

Välipalaksi rahkaa + Pilttiä

Iltapalaksi ruispuuroa maidolla

MS-TAUTI JA RAVITSEMUS

Heli on 23-vuotias merkonomiopiskelija Tampereelta. Hän rakastaa kahta koiraansa ja niiden kanssa lenkkeilyä. Poikaystävänsä Markon kanssa he viettävät usein yhteisiä elokuvailtoja syöden herkkuja. Eräänä päivänä koiralenkillä Heli kiinnitti huomiota, ettei hänen jalkansa toimineet normaalisti. Kotiin päästyään Heli yritti kuvailla tuntemuksiaan Markolle, mutta ei osannut selittää muuta, kuin että jaloissa tuntui kummalta. Tuntemuksia ei tullut seuraavina päivinä, joten Heli unohti koko asian. Kerran koulussa Helin oli vaikeaa seurata opetusta, koska hän näki kaikki kuin usvan läpi. Kun näköhäiriöt lisääntyivät ja myös jalkojen oudot tuntemukset tulivat takaisin, Heli hakeutui lääkäriin.

Helin diagnoosi oli MS-tauti. Heli ja Marko järkyttyivät kovasti, mutta samalla olon valtasi helpotus. Enää ei tarvinnut arvailla mistä oireet johtuivat. Lääkäri selitti MS-taudin kuvasta ja Heli ahmi tietoa netistä. Pahinta oli saada selville, ettei tauti etene samalla kaavalla kaikkien kohdalla vaan on hyvin yksilöllistä mitä tauti tuo tullessaan. Niinpä Helin olo oli ristiriitainen: uskaltaako hän suunnitella tulevaisuutta vai jääkö kaikki ikään kuin paikoilleen? Juteltuaan vanhempiensa ja parhaan ystävänsä kanssa, Heli päätti sopeutua ja oppia elämään MS-tauti diagnoosinsa kanssa.

Heli jatkoi opintojaan, tapasi ystäviään, nautti koti-illoista Markon kanssa ja lenkkeili koiriensa kanssa. Oireet lisääntyivät ja Helillä oli uupumusta, tuntomuutoksia, kuten kutinaa ja puutumista, sekä liikkumisen hankaluutta, erityisesti tasapainovaikeuksia. Heli ei kuitenkaan lannistunut vaan päätti pitää positiivisen mielen ja marssi lääkärille kysymään mitä hän voisi tehdä lieventääkseen oireita ja hidastaakseen sairauden kulkua. Lääkehoito aloitettiin, mutta samalla lääkäri painotti terveellisten elämäntapojen ja ruokailun, sekä liikunnan tärkeyttä. Ja päättäväinen Heli teki työtä käskettyä.

Liikuntaa Heli harrasti jo nyt paljon, joten hän kohdisti katseensa jääkaappiinsa. Sieltä lensivät roskaruuat, limut ja kova eläinrasva roskakoriin ja kaappi täyttyi kasviksista, rasvaisesta kalasta, pehmeästä rasvasta ja kuitupitoisesta ruuasta. Heli palautti mieleensä viralliset ravitsemussuositukset ja alkoi syödä niiden mukaan. Niinpä Heli täytti lautasestaan puolet kasviksilla, toinen puoli täyttyi täysjyvätuotteilla ja proteiinilla. Leivän päälle Heli sipaisi voin sijasta margariinia ja kyytipojaksi kelpasi vähärasvainen maito. Heli jakoi päivän ruokailut useampaan, sopivankokoiseen ateriaan ja söi yhden välipalan. Alkoholista Heli luopui kokonaan, koska se saattoi korostaa MS-oireita. Helin yllätykseksi myös Marko vähensi alkoholin käyttöään pariin saunakaljaan viikossa.

Helillä esiintyi oireena ummetusta, joten hän varmisti saavansa riittävästi kuitua. Heli suosi aina täysjyvävalmisteita, kuten täysjyväleipää ja täysjyväpastaa ja söi usein välipalaksi pähkinöitä. Juominen oli ennen ollut kovin vähäistä, joten siihen Heli kiinnitti erityistä huomiota. Hän otti tavakseen juoda heti herättyään puoli litraa vettä ja päivän aikana hän joi 1,5-2 litraa vettä. Heli huomasi juovansa vettä kuin huomaamattaan kun hän täytti puolen litran muovipullon vedellä ja juotuaan sen, täytti pullon uudestaan. Näin vettä tuli juotua riittävästi. Vaikka Heli pitääkin kalasta, hän alkoi ottamaan D-vitamiinilisää, koska sillä on tutkittu olevan MS-taudilta suojaava vaikutus.

Yhtenä oireena Helillä oli virtsatieinfektiot. Niinpä Heli joi joka päivä aamupalalla lasillisen karpalomehua ja huomasi tämän vähentävän infektioita. Ylipäätänsä Heliä vaivanneet infektiot vähenivät monipuolisen ruokavalion ansiosta.

Pirteästä mielestään huolimatta Heli alkoi kuitenkin uupua, eikä siihen auttanut vaikka olisi nukkunut vuorokauden putkeen. Heli ei itse tätä ensin huomannut, mutta Markon mainittua asiasta, Heli myönsi olevansa voimaton. Heli oli niin kovasti pelännyt painonsa nousevan, joka oli tyypillistä MS-potilaalle, joten hän oli triplannut lenkkikertansa koirien kanssa. Intohimoisen lenkkeilijän oli siis muistettava myös levätä ja antaa keholle aikaa palautua.

Muutaman vuoden päästä Heli valmistui merkonomiksi, sai työpaikan kaupan kassalta ja osti Markon kanssa ensimmäisen yhteisen asunnon. MS-diagnoosi on edelleen olemassa ja välillä pahenemisvaiheita tulee tiheämmin, mutta Heli on päättänyt elää tautinsa kanssa ja siitä huolimatta toteuttaa tulevaisuudensuunnitelmansa omista lapsista. Vaikka välillä kaikki ottaa päähän ja Heli mättää hampurilaisia kaksin käsin, aina tulee uusi päivä, joka on eilistä parempi. Tehtyään totaalisen ruokavalioremontin, Heli on huomannut pystyvänsä elämään MS-oireiden kanssa ja se riittää.

Esimerkkiruokavalio:

Aamupalaksi mysliä vähärasvaisella maidolla + lasillinen karpalomehua

Lounaaksi lohta, keitettyjä perunoita + ruisleipää kananmunalla

Välipalaksi rahkaa ja pähkinöitä

Päivälliseksi kasvislasagnea ja marjakiisseliä

Iltapalaksi kaurapuuroa mehukeitolla

Päivän aikana vettä 1,5-2 litraa

Lähteet: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi, Suomen Parkinson-liitto ry, www.neuroliitto.fi