Asiakkaan ravitsemusohjaus

Syötin asiakkaan ruokapäiväkirjan tiedot fineliin, eivätkä tulokset juurikaan yllättäneet. Tiesin asiakkaalla olevan vajausta melkein kaikista kivennäis- ja hivenaineista, sekä vitamiineista. Haluan nostaa esiin C- ja D-vitamiinien saannin. Asiakas saa C-vitamiinia 66,4mg, suosituksen ollessa 525mg. Ero on siis suuri. D-vitamiinia asiakas saa 16,9mikrog ja suositus on 70mikrog. Tämä ei ollut ihme, koska asiakkaan lautaselle ei päätynyt kasviksia, eikä marjoja.

Arvelin asiakkaan saavan energiaa liian vähän ja näinhän se olikin. Torstaina asiakas söi 1636kcal, perjantaina 2108kcal ja lauantaina 2545kcal. Näin ollen kun asiakkaan perusenergiantarve on 2340kcal vain lauantaina hän söi enemmän kaloreita. Kahtena muuna päivänä asiakkaan energia jää liian pieneksi. Minua siis hämmentää miten asiakas voi olla niin energinen ja hyvinvoiva näin pienillä kalorimäärillä.

Rasvan saannin ajattelin olevan yläkanttiin, mutta se kuitenkin mahtuu raamien sisään. Suositus on 25-40% ja asiakas sai rasvaa 36%. Kuitenkin rasvan laatuun olisi hyvä kiinnittää huomiota.

Osasin odottaa asiakkaan kuidun saannin jäävän liian vähäiseksi, mutta kuitenkin yllätyin kuinka paljon vajausta onkaan. Asiakas sai kuitua 40,2g ja suositus on 175g. Ero on siis suuri. Asiakkaan pääasiallinen kuidun lähde on viljat. Tämä ei siis kuitenkaan riitä vaan esim. kasvisten reilu lisäys ruokavalioon lisäisi kuidun saantia.

Asiakkaan suolan saanti on suositusten mukaan melko ihanteellinen. Hän sai suolaa 33806,3mg, suosituksen ollessa 35000mg. Asiakas ei lisännyt suolaa, joten emme tiedä hänen saamansa suolan laatua.

Maitotuotteiden käyttö rajoittuu asiakkaalla kahvimaitoon ja juustoviipaleisiin. Ei siis yllätä, että kalsiumin arvo on alhainen. Asiakkaalla se on 34%.

Proteiinia asiakas syö ihanteellisen määrän. Suositus on 10-20% ja hän söi sitä 16%. Pääasiallisina proteiinin lähteinä asiakas käytti broileria ja naudanlihaa. Vaihtelevuudesta iso plussa.

Asiakkaan vedenjuonti on täysin olematonta. Ylipäätään hän juo päivän aikana vähän nesteitä. Ihmettelen miten juomisen vähyys ei vaikuta hänen oloonsa.

Lukiessani ruokapäiväkirjaa, ajattelin heti, että hän syö aivan liian paljon hiilihydraattia. Finelin antamien tulosten mukaan hänen imeytyvän hiilihydraattimäärän saanti jää kuitenkin suositusten alakanttiin. Suositus on 45-60% ja asiakkaan imeytyvän hiilihydraatin määrä oli 47%. Tämä yllätti minut.

KESKUSTELU ASIAKKAAN KANSSA

M=Minä

A=Asiakas

M: Kiitos ruokapäiväkirjastasi. Olit laittanut kivan yksityiskohtaisesti ylös kaikki päivien aikana syömäsi ruuat ja juomasi juomat. Oliko paperille kirjoitetussa ruokapäiväkirjassa mitään sinua yllättävää?

A: Eipä oikeastaan. Tiedostan hyvin mitä syön.

M: Energiansaantisi jää alle tarvitsemasi. Sinun olisi hyvä lisätä vaikka muutama välipala päivääsi, jotta saisit lisäenergiaa, eivätkä ateriavälit olisi noin pitkiä. Miltä kuulostaa?

A: Olen tähän ikään mennessä huomannut, että kannattaa syödä sitä mitä haluaa ja tekee mieli, eikä sitä mitä jotkut huuhaaprofessorit käskevät.

M: Olet kuitenkin tietoinen virallisista ravitsemussuosituksista, joten jos vaikka kuukauden ajaksi kiinnittäisit huomiota ruokavalioosi ja pyrkisit tekemään erilaisia valintoja.

A: Olen aina syönyt epäsäännöllisesti ja sitä mitä tekee mieli. En rupea enää muuttamaan ruokailutottumuksiani, koska minulla on erittäin hyvä ja pirteä olo. En näe tarvetta lähteä muuttamaan mitään. Minua ei kiinnosta stressata ruuasta.

M: Entäpä jos muuttaisit yhden asian kerrallaan. Tekisit vain yhden muutoksen päivittäiseen syömiseesi ja tarkkailisit oloasi? Sinulla ei esimerkiksi näyttänyt olevan kasviksia ollenkaan aterioissasi. Ne ovat tärkeä kuidun ja vitamiinien lähde. Voisitko ajatella lisääväsi kasvisten syöntiä?

A: Hyi v..... En jaksa ruveta tekemään kasviksista mitään. Se on liian työlästä ja vaivalloista.

M: Missä muodossa tykkäät syödä kasviksia?

A: Salaatissa.

M: Voisitko ajatella tekeväsi isomman annoksen salaattia ja syödä sitä esimerkiksi kahtena päivänä? Näin saisit kasviksia lisättyä ruokavalioosi. Salaateista saa myös kivan ruokaisia jos joukkoon lisää vaikka kalaa.

A: Totta. Voisin testata isomman annoksen tekemistä. En ole tullut edes ajatelleeksi, että voisin lisätä salaatin joukkoon jotain proteiinia. Tykkään kalasta paljon, joten sitä voisin kokeilla salaatin joukkoon.

M: Hienoa. Tuosta voit lähteä liikkeelle. Saatat huomata kuinka pienikin muutos voi vaikuttaa myönteisellä tavalla ruokailuihisi. Kalasta saat lisäksi rasvaliukoista D-vitamiinia, josta sinulla on vajausta.

OMAA POHDINTAA:

Asiakkaan motivointi muutoksiin oli erittäin vaikeaa, koska hän vaikutti hyvin tietoiselta siitä mitä syö ja mitä viralliset ravitsemussuositukset sanovat. Hän ei kuitenkaan välittänyt tehdä muutoksia, koska koki voivansa hyvin. Myönnän, että minunkin oli vaikeaa osoittaa hänelle epäkohtia (vaikka huomaan niitä olevan), koska hän on hoikassa ja vahvassa kunnossa ja energiaa riittää. Motivoinnissa en siis voinut käyttää esim. keskivartalolihavuutta ja tyypin 2. diabetestä esimerkkinä, koska hänellä ei selvästikään ole taipumusta niihin. Myöskään lääkityksiä asiakkaalla ei ole, joten niidenkään kautta en pystynyt lähestymään häntä tekemään muutoksia. Hän on selvästi löytänyt itselleen hyvän tavan syödä vaikka se onkin melko kaukana virallisista ravitsemussuosituksista.

Asiakkaan ruokatottumusten arviointi

Valitsin asiakkaakseni miehen, jonka tiedän syövän epäterveellisesti, epäsäännöllisesti ja ns. laiskasti. Hän on kuitenkin erittäin energinen ja hyvässä kunnossa, joten mielenkiinnolla halusin saada hänen ruokapäiväkirjansa katseltavaksi.

Asiakkaan taustatiedot:
Mies, 50 vuotta
Työn laatu on kohtuullisesti fyysistä. Tämä kuitenkin vaihtelee eri työpäivinä. Fyysistä tekemistä työpäivästä on noin kolmasosa. Asiakkaan liikunnan harrastaminen on olematonta. Hän käy ainoastaan päivittäin kevyellä kävelyllä koiran kanssa. Hyötyliikuntaa asiakas harrastaa tilanteen mukaan, esim. nurmikon leikkuu, polttopuiden tekeminen. Hyötyliikuntaa ei kuitenkaan tule edes joka päivä. Kaikki matkat asiakas kulkee autolla.
Asiakkaan pituus on 180cm ja paino 78kg. BMI on 24,1, eli hän on normaalipainoinen. Lievän lihavuuden raja on 25, mutta en näe asiakkaallani olevan vaaraa painon nousuun. Asiakkaan olemus on hoikka, mutta kuitenkin voimakas.
Energiantarve asiakkaallani on 30 kcal/kg/vrk, eli 2340 kcal/vrk.
Asiakkaani työpäivät ovat kaikki erilaisia. Hän on myös pitkiä yhtäjaksoisia aikoja kotona, tekemättä työtä. Niinpä hänellä ei ole säännöllisiä päivärytmejä. Näin ollen myöskään ruokapäivät eivät ole säännöllisiä. Pääpiirteittäin asiakkaan ruokapäivä menee niin, että aamuisin hän juo kaksi kuppia kahvia, mutta ei syö mitään. Jossain vaiheessa päivää hän yleensä syö pari palaa ruisleipää leikkeleiden kanssa. Tämän jälkeen suurin osa päivästä kuluu syömättä mitään. Hän ei myöskään koskaan napostele päivän aikana mitään. Tuhdimpi ateria ajoittuu lähes poikkeuksetta iltaan. Hän myös syö usein ulkona. Asiakkaani valvoo myöhään, joten hän saattaa vielä yhden aikaan yöllä syödä pari palaa leipää jos siltä tuntuu. Asiakas on ns. fiilissyöjä.
Erityisruokavalioita tai muita ruokarajoituksia ei ole. Hänellä ei myöskään ole ruokavalioon vaikuttavia lääkityksiä. Asiakkaani kokee, etteivät mitkään asiat hankaloita hänen syömistään.
Asiakkaan ruokahalu on hyvä ja hänellä on rahaa ruokaan. Myös ruuan säilytys- ja valmistusmahdollisuudet ovat erinomaiset.
Asiakas kokee omaavansa riittävät tiedot ravitsemuksesta, eli hän on tutustunut virallisiin ravitsemussuosituksiin. Ruuanlaittotaito on kohtalainen.
Asiakas kokee tämän hetkisen ruokavalionsa laadun yksipuoliseksi. Hän tiedostaa puutteet ruokavaliossaan.
Asiakas ei ole pyrkinyt itse muuttamaan ruokailutottumuksiaan. Hän ei pidä ruuanlaittamisesta, joten siksi syö yleensä sitä mitä on helposti saatavilla. Ruuanlaitto ei myöskään kiinnosta asiakastani millään lailla, joten viitseliäisyyttä ei riitä ruuanlaiton ryhtymiseen. Asiakas tietää syövänsä epäterveellisesti, mutta koska hän kokee olevansa energinen ja hyvinvoiva, motivaatiota ruokailutottumusten muuttamiseen ei ole.

ASIAKKAAN RUOKAPÄIVÄKIRJA

Torstai 15.9.2016
Aamupala klo 10.00: kaksi kuppia kahvia maidolla (laktoositon kevytmaitojuoma) ja sokerilla
Lounas klo 13.00: kaksi palaa ruisleipää, päällä Oivariinia, voimakassuolainen (molemmissa leivissä 2tl), Oltermannia (3 siivua/leipä) ja keittokinkkua (3 siivua/leipä)
Välipala klo 17.00: kuppi kahvia, maidolla ja sokerilla, yksi viineri, itse tehtyä viinimarjamehua 4dl
Iltapala klo 21.30: makaronilaatikkoa iso lautasellinen ja kokista 2dl

Perjantai 16.9.2016
Aamupala klo 11.00: kaksi kuppia kahvia maidolla (laktoositon kevytmaitojuoma) ja sokerilla
Lounas klo 15.00: kebab grillistä, vettä 2dl
Välipala klo 17.00: yksi kaurasämpylä, jonka päällä Oivariinia, voimakassuolainen (2tl)
Iltapala klo 21.00: broilerin nahatonta rintapalaa 250g, currykastiketta (valmiskastike) ja riisiä 2dl, kokista 4dl
Yöpala klo 01.00: hapankorppuja 5kpl, joiden päällä Oivariinia, voimakassuolainen (5tl) ja keittokinkkua (5 siivua)

Lauantai 17.9.2016
Aamupala klo 10.00: kaksi kuppia kahvia maidolla (laktoositon kevytmaitojuoma) ja sokerilla

Lounas klo 14.00: lihapiirakka kolmella nakilla + sinappia 3tl, kokista 4dl

Iltapala klo 21.30: makaronilaatikkoa 350g ja vettä 4dl

Yöpala klo 00.00: Real leipää kaksi palaa, päällä Oivariinia, voimakassuolainen (4tl) ja Oltermannia (6 siivua)

Asiakkaan ruokailurytmi on epäsäännöllinen. Hän syö silloin kun on nälkä ja se näyttää vaihtelevan paljon johtuen asiakkaan epäsäännöllisestä päivärytmistä. Asiakas söi ulkona perjantaina, joten hän söi kebabin silloin kun kaveri sattui pyytämään kanssaan syömään. Ainoastaan kaksi kuppia kahvia hän joi joka aamu heti herättyään. Toki heräämisajat vaihtelivat myös.

Asiakas vaikuttaa ruokapäiväkirjan mukaan laiskalta kaupassakävijältä. Hän esim. söi makaronilaatikkoa torstaina ja uudelleen perjantaina. Luulen siis, että hän on tehnyt sen torstaina ja syönyt samaa laatikkoa uudelleen lauantaina. Eihän tämä toki ole huono asia. Myös leivänpäälliset olivat joka päivä samat, eli hän selvästi syö sitä mitä jääkaapista löytyy.

Asiakkaan energiansaanti vaihteli päivittäin, mutta silmämääräisesti arvioiden hän saa aivan liian vähän energiaa. Vaikka asiakas ei harrastakaan liikuntaa, eikä työ ole kovin fyysistä, jo pelkkä aineenvaihdunta tarvitsee energiaa ja asiakkaani ei sitä kyllä tarpeeksi saa. Tästä johtuen ihmettelenkin, ettei asiakkaani napostele ollenkaan. Kuvittelisin, että hän napostelisi vähän väliä jotakin, koska syö noin vähän. Ilmeisesti hän ei tunne nälkää, jolloin napostelun tarvetta ei tule. Ruoka-aikojen ja ruuan vähyyden vuoksi elimistö on ehkä myös tottunut niukkaan ravinnonsaantiin, jolloin ei tulekaan nälkä samalla tavalla kuin jos söisi säännöllisesti joka päivä. Silloin vatsa kurnii helpommin jos ateriavälit venyvät.

Rasvan määrä näyttää olevan suunnilleen suositusten rajoissa, ehkä hieman yläkanttiin. Laatu voisi olla terveellisempää. Nyt asiakas käyttää pelkästään Oivariinin voimakassuolaista levitettä. Sen hän voisi vaihtaa esim. normaalisuolaiseen ja kevytversioon. 

Kasviksia asiakas ei näyttänyt syövän ollenkaan. Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500g päivässä, mutta näiden kolmen päivän aikana asiakas ei syönyt kasviksia lainkaan. Kuitua asiakas saa leivistä, joita syö. Hän suosii ruisleipää, joka on terveellisempi vaihtoehto kuin vaalea leipä, mutta luulen silti, että kuitua ei tule tarpeeksi. Esim. kasvikset ja marjat ovat hyvä kuidun lähde ja koska asiakas ei niitä syö, luulen kuidusta jäävän vajausta.

Hiilihydraattia asiakas nautti mielestäni melko paljon. Voi olla, että saanti on suositusten sisällä, mutta ruokapäiväkirja näyttää olevan todella hiilihydraattipainoinen. 

Asiakas ei lisännyt ruokiinsa suolaa, jonka näen hyvänä asiana, koska hänen syömänsä ruuat sisältävät piilosuolaa.

Kliiniset täydennysravintovalmisteet

Nielemishäiriöihin tarkoitetut valmisteet

• Diasip: maitopohjainen täydennysravintojuoma
  Hinta: 12,05€ 4x200ml
• Nutridrink Juice Style: kirkas, mehumainen ja rasvaton juoma, joka sisältää runsaasti energiaa ja ravintoaineita

Hinta: 11,50€ 4x200ml

• Nutilis Complete Stage 2: energiatiheydeltään suuri, kohtalaisesti proteiinia sisältävä kiisselimäinen täydennysravintovalmiste. Sopii myös toipilaille ja henkilöille, joilla on huono ruokahalu tai aliravitsemustila. Sisältää kaikkia päivittäin tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita. Amylaasiresistentti koostumus, joka ei pilkkoudu syljen vaikutuksesta.
  Hinta: 12,40€ 4x125g
• Nutilis Fruit Stage 3: runsaasti proteiinia ja energiaa sisältävä lusikoitava omenasosepohjainen täydennysravintovalmiste. Sisältää kaikkia päivittäin tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita. Sopii myös vajaaravitsemustilasta kärsiville.
  Hinta: 10,64€ 3x150g
• Nutilis sakeuttamisjauhe: helppo sekoittaa juomiin, soseutettuun ruokaan ja täydennysravintovalmisteisiin. Jauhe ei muuta ruoan makua. Sakeuttajalla saadaan joko pirtelömäinen, vanukasmainen tai sakea sosemainen koostumus. Amylaasiresistentti koostumus, joka ei pilkkoudu syljen vaikutuksesta.
  Hinta: 9,90€ 300g
• Nutilis Clear jauhe: jauhemainen sakeuttamisaine, joka sakeuttaa nopeasti sekä kylmät että lämpimät juomat ja ruuat. Nutilis Clear ei muuta sakeutetun ruuan tai juoman väriä tai kirkkautta. Amylaasiresistentti koostumus, joka ei pilkkoudu syljen vaikutuksesta.
  Hinta: 16,70€ 175g

Lapsille tarkoitetut valmisteet:

• Fortini Multi Fibre
  Käyttö: välipalaksi, muun ruoan ohella lapsille, joilla on äkillinen lisääntynyt ravinnontarve, esim. urheilutreenit ja -kisat, infektiot, leikkaukset, ripulointi, oksentelu, vammat tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista ravitsemushoitoa
• Hinta: 8,80€ 4x200ml

Fortini Smoothie
Käyttö: muun ruoan ohella lapsille, joilla on äkillinen lisääntynyt ravinnontarve, esim. urheilu, infektiot, leikkaukset, ripulointi, oksentelu, vammat tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista ravitsemushoitoa
Hinta: 4,20€ 200ml

• Resource Minimax
  Käyttö: lapsille, jotka sairauden tai vamman vuoksi eivät pysty kattamaan energian- ja ravinnontarvettaan tavallisella ruoalla
  Hinta: 4,10€ 2x200ml

Sairauskohtaiset valmisteet:

• Cubitan: pirtelömäinen valmiste, joka sisältää runsaasti proteiinia ja energiaa (lisätty haavojen paranemista edistäviä ja inflammatorisia prosesseja sääteleviä ravintoaineita) Käyttö: kroonisista haavoista kärsiville henkilöille täydennysravintovalmisteeksi
  Hinta: 11,00€ 4x200ml
• Diasip: maitopohjainen täydennysravintojuoma
  Käyttö: ateriankorvikkeeksi painonhallintaan, lisäravinnoksi muun ruuan ohella etenkin diabeetikoille, henkilöille joilla on huono ruokahalu tai aliravitsemustila (vanhukset, syöpä- ja sädehoitopotilaat), toipilaille silloin kun ravinnonsaanti on rittämätöntä, esim. yksipuolista ravintoa syövät, puremis- ja nielemisvaikeuksista kärsivät
  Hinta: 12,05€ 4x200ml
• Forticare: sisältää runsaasti proteiinia ja energiaa
  Käyttö: syöpää sairastaville lisäravinnoksi muun ruuan ohella tai ainoaksi ravinnonlähteeksi (ehkäisee ja korjaa syöpäsairauteen liittyvää vajaaravitsemusta)
  Hinta: 19,05€ 4x125ml
• Renilon: vähäproteiininen täydennysravintovalmiste henkilöille, joilla on munuaisten vajaatoiminta. Käytetään predialyysivaiheen (=dialyysivaiheen edeltävä aika) täydennysravintona, sekä munuaispotilaille, joilla on diabetes
  Hinta: 15,10€ 4x125ml
• Respifor: pirtelömäinen täydennysravintovalmiste, joka sisältää runsaasti proteiinia ja energiaa, sekä muita tärkeitä ravintoaineita. Tuote sisältää kuitenkin vain vähän rasvaa, jolloin valmisteen tyhjeneminen mahalaukusta on runsasrasvaisia valmisteita nopeampaa, eikä se näin aiheuta täyden olon tunnetta.
  Käyttö: muun ruuan ohella keuhkoahtaumatautia sairastaville
  Hinta: 12,70€ 4x125ml
• Souvenaid: maitopohjainen kliininen ravintolisä
  Käyttö: varhaiseen Alzheimerin taudin hoitoon (todettu parantavan potilaiden muistia)
  Hinta: 14,90€ 4x125ml

Nutridrinkit:

• Nutridrink Protein: pirtelömäinen valmiste, joka sisältää runsaasti proteiinia
  Käyttö: silloin kun normaali ravinto ei riitä tyydyttämään päivittäistä ravinnontarvetta, proteiinintarve on lisääntynyt, välipalana esim. urheilusuorituksen lomassa tai jälkeen
  Hinta: 11,65€ 4x200ml
• Nutridrink Juice Style: kirkas, mehumainen ja rasvaton juoma, joka sisältää runsaasti energiaa ja ravintoaineita
  Käyttö: muun ruuan ohella välipalana, täydennysravinnoksi henkilöille, joilla on huono ruokahalu tai aliravitsemustila (vanhukset, anorektikot, syöpä- ja sädehoitpotilaat), toipilaille silloin kun ravinnonsaanti on riittämätöntä, esim. yksipuolista ravintoa syövät, puremis- ja/tai nielemisvaikeuksista kärsiville
• Hinta: 11,50€ 4x200ml
• Nutridrink täydennysravintovalmiste: ravitsemuksellisesti täydellinen, runsaasti energiaa sisältävä, käyttövalmis, maitopohjainen täydennysravintojuoma
• Käyttö: voidaan käyttää ainoana ravintona tai täydennysravintona muun ruuan ohessa silloin kun ruokavalioon tarvitaan täydennystä kaikista ravintoaineista. Yhdessä pullossa on n. 20 % potilaan optimaalisesta päivittäisestä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.
  Hinta: 11,10€ 4x200ml
• Nutridrink Compact: käyttövalmis juoma, joka sisältää erityisen runsaasti energiaa ja proteiinia
  Käyttö: sopii ainoaksi ravinnoksi tai käytettävksi muun ruuan ohella. Käytetään vajaaravitsemuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, sekä henkilöille, jotka kamppailevat suurempien annoskokojen ja huonon ruokahalun kanssa
  Hinta: 12,05€ 4x125ml
• Nutridrink Compact Fibre: sisältää runsaasti energiaa ja kuitua
  Käyttö: nestemäisen ruokavalion ainoana ravintona tai lisäravintona mm. vatsavaivoista kärsiville tai syöpäpotilaille
  Hinta: 12,85€ 4x125ml
• Nutridrink Multi Fibre: pirtelömäinen valmiste, johon on lisätty ravintokuitua. Valmisteessa on suuri energiatiheys ja kohtalaisesti proteiinia, ravitsemuksellisesti täysipainoinen
  Käyttö: potilaille, joilla on suuri energiantarve, potilaille, jotka tarvitsevat ruokavalioonsa lisää kuituja ja potilaille, joiden sairauteen liittyy vajaaravitsemus
  Hinta: 12,30€ 4x200ml
• Fortini Smoothie: hyvänmakuinen tehojuoma, joka sisältää kaikkia päivän aikana tarvittavia ravintoaineita, myös ravintokuituja ja 15% oikeaa hedelmää
  Käyttö: muun ruoan ohella lapsille, joilla on äkillinen lisääntynyt ravinnontarve, esim. urheilu, infektiot, leikkaukset, ripulointi, oksentelu, vammat tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista ravitsemushoitoa
  Hinta: 4,20€ 200ml

• Calogen: runsasenerginen rasvaemulsio
  Käyttö: ravintolisänä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn, esim. sairauden aikana, rasvalähteenä mm. lasten letkuruokinnassa
  Hinta: 53,00€ 4x200ml
• Calogen Extra: ravintolisä, jossa erittäin runsaasti energiaa ja lisäksi proteiinia. Tuote sisältää myös kaikkia päivittäin tarvittavia vitamiineja, kivennäisaineita sekä välttämättömiä rasvahappoja.
  Käyttö: potilaille, joilla on sairauteen liittyvä vajaaravitsemus, potilaille, joilla on huono ruokahalu tai jotka pystyvät syömään vain vähän kerrallaan, sekä potilaille, joiden energian ravintoaineiden tarve on lisääntynyt sairauden vuoksi
  Hinta: 13,35€ 200ml
• MCT-öljy: ainoastaan kookosöljystä valmistettua, keskipitkiä rasvahappoja sisältävä öljy. Keskipitkät rasvat (MCT, Medium Chain Triglyserides) ovat kaikista rasvoista helpoimmin imeytyviä ja ovat siksi erinomainen tasaisen energian lähde.
  Käyttö: lämmittää elimistöä sisältäpäin ja lisää siten rasvanpolttoa ja energiankulutusta. Toimii myös energialähteenä aivoille ja buustaa kehoa esim. ennen liikuntasuoritusta.
  Hinta: 16,95€ 500ml
  
  Lähteet: www.nutricia.fi, www.nettiapteekki.fi, www.yliopistonverkkoapteekki.fi
  
  

Ravitsemushoito

SYÖPÄ JA RAVITSEMUS

Tuula on 53 vuotias, kahden aikuisen lapsen äiti. Tuula on naimisissa Hannun kanssa ja he asuvat kahdestaan omakotitalossa Seinäjoella. Vähän aikaa sitten Tuula alkoi tuntea erilaisia oireita, kuten väsymystä, kipua rinnassa ja oksentelua. Tuula löysikin melko pian oireiden ilmaantumisen jälkeen kyhmyn rinnastaan. Lääkärissä kyhmystä otettiin paksuneulanäyte ja poikkeava kudos varmistui syöväksi. Tuulan kyhmy leikattiin ja hänelle aloitettiin sädehoito, lääkehoito ja sytostaattihoidot.

Syöpädiagnoosin saatuaan Tuula masentui ja hänen ruokahalunsa hävisi lähes kokonaan. Jo ennestään hoikka Tuula laihtui entisestään. Sytostaattihoitojen aikana Tuula oksenteli rajusti, joka lisäsi kuivumisen riskiä ja elektrolyyttitasapainohäiriön vaaraa. Hannu ja lapset huolestuivat, koska he tiesivät, että syöpä ja sen hoito voivat altistaa vajaaravitsemukselle. Niinpä Hannu otti yhteyttä ravintoterapeuttiin saadakseen apua Tuulan ravitsemushoitoon. Ravintoterapeutti kävi yhdessä Tuulan ja Hannun kanssa läpi Tuulan ruokavaliota ja nosti esiin tärkeitä kulmakiviä syöpähoidossa olevan ravitsemuksesta. Oli ensiarvoisen tärkeää turvata riittävä ravinnon ja nesteiden saanti, koska se vähentää syövän hoidon sivuvaikutuksia ja lisää potilaan hyvinvointia, sekä elämänlaatua. Tuula valitti sytostaattihoitojen aiheuttavan sivuvaikutuksia, kuten maku- ja hajumuutoksia, kipeää suuta ja ummetusta. Näistä johtuen Tuulan ruuan koostumusta ja rakennetta muutettiin. Tuula alkoi syömään pehmeämpiä ja helposti nieltäviä ruokia, kuten kukkakaalimuusia. Ruokaa myös rikastettiin, jotta Tuula saisi tarpeeksi energiaa.

Saatuaan hyvät ohjeistukset ravintoterapeutilta, Hannu päätti huolehtia Tuulan ruokavaliosta ja innostui kokkailemaan erilaisia ruokia. Välillä Hannu innostui testaamaan erittäin maustettuja ruokia, mutta ne Tuula heitti saman tien roskikseen. Kun Tuula selitti Hannulle kuinka hänen makuaistinsa on muuttunut, Hannu ymmärsi maustaa ruuat kevyemmin ja Tuula sai lisätä mausteita valmiiseen ruokaan jos siltä tuntui.

Hyvinä päivinä Tuula tapasi ystäviään ja kävi heidän kanssaan ulkona syömässä. Hyvä seura nosti Tuulan mielialaa ja juttelun lomassa ruoka meni alas kuin huomaamatta. Myös kotona Hannu kiinnitti huomiota ruokailutilanteisiin. Niistä ei tehty suurta numeroa vaan perheen lapset saattoivat yllättäen tulla kylään mukanaan Tuulan lempiruokaa, jauhelihakeittoa. Onneksi keitto on Tuulan lempparia, koska sitä saa helposti rikastettua, siinä on proteiinia ja nesteitäkin tulee hyvin. Hannu ja lapset huomasivat kuinka suuri merkitys psyykkisellä hyvinvoinnilla on ja sen sijaan, että olisivat tuputtaneet Tuulalle ruokaa, he kuuntelivat ja ottivat huomioon Tuulan toiveet. Hannu ja lapset olivat tarkkana, etteivät tarjonneet Tuulalle hänen lempiruokaansa pahoinvointikohtausten aikana. Silloin lempiruokaa kohtaan olisi saattanut tulla epämiellyttäviä tunteita.

Hannu innostui kokkailusta niin paljon, että hakeutui opiskelemaan kokiksi. Näin hänellä oli myös enemmän aikaa Tuulalle ja samalla hän sai toteuttaa omaa intohimoaan. Hannu löysi netistä hyviä lisävinkkejä syöpäpotilaan ruokavalioon ja testasi niitä innoissaan. Välipaloiksi hän hankki Tuulalle täydennysravintojuomaa ja suklaan maku osoittautui Tuulan suosikiksi. Pikku hiljaa pahoinvointikohtaukset saatiin kuriin oikeanlaisella lääkkeellä ja Tuulakin innostui ruuanlaitosta. Yhdessä he Hannun kanssa tekivät ruokaa ja ahmivat tietoa oikeanlaisesta ruokavaliosta. Tuulan mieliala koheni vauhdilla hänen saatuaan energiatasoaan nostettua ruualla ja juomalla. Tärkeä osa oli myös Hannulla, joka ei tehnyt syöpähoidoista isoa mörköä vaan näki siinä mahdollisuuden. Mahdollisuuden uuteen ammattiin ja yhdessäoloon vaimonsa kanssa. Hannu myös söi itse samaa ruokaa kuin Tuulakin.

Ummetus oli sytostaattihoitojen sivuvaikutus, joka vaivasi Tuulaa joka päivä. Silloinkaan Hannu ei jäänyt pyörittelemään peukaloitaan vaan heitti vatsaa kovettavan valkoisen jauhon pois ja alkoi tekemään itse leipää käyttäen kuitupitoista psylliumia. Muutenkin Hannu suosi runsaskuituista ruokavaliota, jossa käytti täysjyväviljatuotteita, pähkinöitä, vihanneksia ja marjoja. Kuivatuista luumuista tuli Tuulan herkkuvälipala, mutta Hannu oli tarkkana, ettei Tuula syönyt niitä liikaa, koska silloin suolen luonnollinen toiminta saattoi heikentyä.

Joskus oli päiviä, ettei Tuula jaksanut juoda tarpeeksi, mutta tähänkin nokkelalla Hannulla oli ratkaisu. Hän tarjosi Tuulalle välipalaksi nestepitoisia hedelmiä, kuten vesimelonia. Hedelmää ei kuitenkaan yhdistetty muihin aterioihin, ettei muu ravinto ”varaa” ruuansulatusta käyttöönsä.

Hannun positiivinen mieli oli tarttuvaa ja Tuula huomasi itsekin ajattelevansa, että kyllä tästä selvitään. Oli myös motivoivaa huomata, että nämä muutokset ruokavaliossa auttoivat Tuulan syömisessä ja juomisessa ja ajan kuluttua Tuula oli saanut kiloja takaisin. Vajaaravitsemuksen riski ei ollut enää niin vahvasti olemassa. Tuula huomasi jaksavansa jälleen tehdä asioita entiseen tapaan ja nautti elämästä.

PARKINSONIN TAUTI JA RAVITSEMUS

Helsingissä asuu 62-vuotias Kalle, joka sairastaa Parkinsonin tautia. Tauti on pysynyt suht hyvin kurissa, kunnes Kalle jäi leskeksi viisi vuotta sitten. Silloin Kalle menetti ruokahalunsa ja alkoi laihtua. Hänen oireensa alkoivat pahentua. Kallella oli liikkeiden hidastumista ja lihasjäykkyyttä. Erityisesti lepovapina ja pakkoliikkeet alkoivat olla niin rajuja, että ne heikensivät Kallen ruokahalua ja hyvän ravitsemustilan ylläpitämistä entisestään. Kallen lihaskunto ja luustoterveys huononivat. Lopullisesti Kallen kuitenkin säikäytti ilmenneet nielemisvaikeudet.

Eräällä lääkärikäynnillä Kalle purskahti itkuun ja totesi, ettei enää pärjää yksin kotona. Hän oli liian väsynyt huolehtimaan itsestään, eikä ruuanlaitto edes sujunut oireiden takia. Vaikka Kalle joskus olisi jaksanut laittaa itselleen ruokaa, hänen oli vaikeaa niellä sitä. Lääkäri laittoi Kallen asian oitis eteenpäin ja niin Kallelle löytyi paikka palvelutalosta. Haikein mielin, mutta helpottuneena, Kalle pakkasi rakkaimmat esineensä kotoaan ja muutti palvelutaloon. Kalle tiedosti itse miten sairauden kanssa pitää elää ja oli onnellinen huomatessaan, että hänen sairauteensa suhtauduttiin vakavasti ja omistautuvasti. Palvelutalon moniammatillinen työryhmä laati selkeät tavoitteet: ylläpitää sopiva paino, taata riittävä kuidun ja nesteen saanti, estää luiden haurastuminen ja vajaaravitsemus.

Kallen tapauksessa ammattilaiset päätyivät pehmeään ruokavalioon, jotta ruuan nieleminen helpottuisi ja Kalle saisi riittävästi energiaa. Onneksi Kalle ei ollut vajaaravittu, joten tehostettuun ruokavalioon ei tarvinnut ryhtyä. Pehmeässä ruokavaliossa Kalle syö keittoruokia ja ruokia, joihin lisätään kastiketta, esim. perunamuusia ja ruskeaa kastiketta. Koska Kallen sairaus on keskivaiheessa, ammattilaiset tarkastivat hänen syömäänsä proteiinimäärää sopivaksi. Kalle syö proteiinia 1g/painokilo, jolla saadaan vähennettyä oireita.

Kalle sopeutui hyvin palvelutaloon. Hän tutustui uusiin ihmisiin ja alkoi nauttia siitä, että sai kävellä valmiiseen ruokapöytään. Ruoka alkoi maistua kun sai samalla turista mukavia uusien ystävien kanssa. Ateriat tarjottiin säännöllisesti ja ne olivat pieniä. Päivässä Kalle syö aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen, välipalan ja iltapalan. Ilokseen Kalle huomasi saavansa syödä lempiruokaansa, kirjolohta. Kalle oli varma, ettei pystyisi enää syömään kalaa nielemisvaikeuksien takia. Palvelutalon hoitohenkilökunta oli kuitenkin niin mukavaa, että he soseuttivat sauvasekoittimella Kallelle kalaa. Näin ruokailutilanne oli Kallelle miellyttävä ja hän sai sairauden kannalta tärkeää D-vitamiinia. Useasti kala tarjoiltiin kermaviilikastikkeessa, joten myös riittävä kalsiumin saanti oli varmistettu. Kalle pitää muutenkin kovasti maitovalmisteista, kuten piimästä ja viilistä, joten Kallesta tuntui, että hän herkuttelee lempiruuillaan joka päivä. Niinpä luiden haurastuminen hidastui, eikä Kallella ainakaan vielä ole osteoporoosidiagnoosia. Nieleminen kuitenkin vaikeutui entisestään ja eräänä iltana Kalle melkein aspiroi iltamehunsa. Niinpä henkilökunta päätyi sakeuttamaan Kallen juomat nesteet. Kalle ei ollut koskaan kuullutkaan tällaisesta sakeuttamisaineesta ja muisti taas kuinka paljon turvallisempaa hänen on asua palvelutalossa kuin omassa kodissa yksinään.

Lääkehoidon sivuvaikutuksena Kallella ilmeni ummetusta ja suun kuivumista. Tästä johtuen Kallella on käytössä nestelista, johon hoitajat merkitsevät kaikki Kallen päivän aikana juodut nesteet, jotta varmistetaan, että hän juo tarpeeksi ja ummetus helpottaisi. Kallen ruokavalio oli ennestään jo melko kuitupitoinen, mutta nyt hänelle lisättiin kuitulisää, kuten psylliumia. Joskus Kalle joutui ottamaan laksatiivia, mutta onneksi tähän ei tarvinnut turvautua kovin usein. Kalle oli tutustunut toiseen miesasukkaaseen, jonka kanssa hän innostui tekemään pitkiä kävelylenkkejä. Myös liikunta auttoi ummetukseen ja samalla Kalle pääsi samoilemaan metsässä, josta hän niin kovasti piti. Runsas juominen auttoi myös suun kuivumiseen ja Kalle juo myös aina ennen ateriaa laimennettua sitruunamehua, joka lisää syljeneritystä.

Pikku hiljaa ammattilaisten laatima ruokavalio ja tavoitteet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Kallen oireet ovat vähentyneet ja hän pystyy toimimaan paremmin kuin kotona asuessaan. Kalle on aktiivisesti mukana Suomen Parkinson-liitto ry:n toiminnassa ja käy kertomassa sairaudestaan erilaisissa tilaisuuksissa. Kalle monesti nauraakin, että jopas se menojalka vipattaa vielä näin vanhoilla päivillä.

Kallen esimerkkiruokavalio yhdeltä päivältä:

Aamupalaksi kaurapuuro + mehukeittoa

Lounaaksi soseutettua kirjolohta kermaviilikastikkeessa + perunamuusia

Välipalaksi viiliä sokerilla ja marjakiisselillä

Päivälliseksi kasvissosekeittoa ja pehmennettyä runsaskuituista leipää

Välipalaksi rahkaa + Pilttiä

Iltapalaksi ruispuuroa maidolla

MS-TAUTI JA RAVITSEMUS

Heli on 23-vuotias merkonomiopiskelija Tampereelta. Hän rakastaa kahta koiraansa ja niiden kanssa lenkkeilyä. Poikaystävänsä Markon kanssa he viettävät usein yhteisiä elokuvailtoja syöden herkkuja. Eräänä päivänä koiralenkillä Heli kiinnitti huomiota, ettei hänen jalkansa toimineet normaalisti. Kotiin päästyään Heli yritti kuvailla tuntemuksiaan Markolle, mutta ei osannut selittää muuta, kuin että jaloissa tuntui kummalta. Tuntemuksia ei tullut seuraavina päivinä, joten Heli unohti koko asian. Kerran koulussa Helin oli vaikeaa seurata opetusta, koska hän näki kaikki kuin usvan läpi. Kun näköhäiriöt lisääntyivät ja myös jalkojen oudot tuntemukset tulivat takaisin, Heli hakeutui lääkäriin.

Helin diagnoosi oli MS-tauti. Heli ja Marko järkyttyivät kovasti, mutta samalla olon valtasi helpotus. Enää ei tarvinnut arvailla mistä oireet johtuivat. Lääkäri selitti MS-taudin kuvasta ja Heli ahmi tietoa netistä. Pahinta oli saada selville, ettei tauti etene samalla kaavalla kaikkien kohdalla vaan on hyvin yksilöllistä mitä tauti tuo tullessaan. Niinpä Helin olo oli ristiriitainen: uskaltaako hän suunnitella tulevaisuutta vai jääkö kaikki ikään kuin paikoilleen? Juteltuaan vanhempiensa ja parhaan ystävänsä kanssa, Heli päätti sopeutua ja oppia elämään MS-tauti diagnoosinsa kanssa.

Heli jatkoi opintojaan, tapasi ystäviään, nautti koti-illoista Markon kanssa ja lenkkeili koiriensa kanssa. Oireet lisääntyivät ja Helillä oli uupumusta, tuntomuutoksia, kuten kutinaa ja puutumista, sekä liikkumisen hankaluutta, erityisesti tasapainovaikeuksia. Heli ei kuitenkaan lannistunut vaan päätti pitää positiivisen mielen ja marssi lääkärille kysymään mitä hän voisi tehdä lieventääkseen oireita ja hidastaakseen sairauden kulkua. Lääkehoito aloitettiin, mutta samalla lääkäri painotti terveellisten elämäntapojen ja ruokailun, sekä liikunnan tärkeyttä. Ja päättäväinen Heli teki työtä käskettyä.

Liikuntaa Heli harrasti jo nyt paljon, joten hän kohdisti katseensa jääkaappiinsa. Sieltä lensivät roskaruuat, limut ja kova eläinrasva roskakoriin ja kaappi täyttyi kasviksista, rasvaisesta kalasta, pehmeästä rasvasta ja kuitupitoisesta ruuasta. Heli palautti mieleensä viralliset ravitsemussuositukset ja alkoi syödä niiden mukaan. Niinpä Heli täytti lautasestaan puolet kasviksilla, toinen puoli täyttyi täysjyvätuotteilla ja proteiinilla. Leivän päälle Heli sipaisi voin sijasta margariinia ja kyytipojaksi kelpasi vähärasvainen maito. Heli jakoi päivän ruokailut useampaan, sopivankokoiseen ateriaan ja söi yhden välipalan. Alkoholista Heli luopui kokonaan, koska se saattoi korostaa MS-oireita. Helin yllätykseksi myös Marko vähensi alkoholin käyttöään pariin saunakaljaan viikossa.

Helillä esiintyi oireena ummetusta, joten hän varmisti saavansa riittävästi kuitua. Heli suosi aina täysjyvävalmisteita, kuten täysjyväleipää ja täysjyväpastaa ja söi usein välipalaksi pähkinöitä. Juominen oli ennen ollut kovin vähäistä, joten siihen Heli kiinnitti erityistä huomiota. Hän otti tavakseen juoda heti herättyään puoli litraa vettä ja päivän aikana hän joi 1,5-2 litraa vettä. Heli huomasi juovansa vettä kuin huomaamattaan kun hän täytti puolen litran muovipullon vedellä ja juotuaan sen, täytti pullon uudestaan. Näin vettä tuli juotua riittävästi. Vaikka Heli pitääkin kalasta, hän alkoi ottamaan D-vitamiinilisää, koska sillä on tutkittu olevan MS-taudilta suojaava vaikutus.

Yhtenä oireena Helillä oli virtsatieinfektiot. Niinpä Heli joi joka päivä aamupalalla lasillisen karpalomehua ja huomasi tämän vähentävän infektioita. Ylipäätänsä Heliä vaivanneet infektiot vähenivät monipuolisen ruokavalion ansiosta.

Pirteästä mielestään huolimatta Heli alkoi kuitenkin uupua, eikä siihen auttanut vaikka olisi nukkunut vuorokauden putkeen. Heli ei itse tätä ensin huomannut, mutta Markon mainittua asiasta, Heli myönsi olevansa voimaton. Heli oli niin kovasti pelännyt painonsa nousevan, joka oli tyypillistä MS-potilaalle, joten hän oli triplannut lenkkikertansa koirien kanssa. Intohimoisen lenkkeilijän oli siis muistettava myös levätä ja antaa keholle aikaa palautua.

Muutaman vuoden päästä Heli valmistui merkonomiksi, sai työpaikan kaupan kassalta ja osti Markon kanssa ensimmäisen yhteisen asunnon. MS-diagnoosi on edelleen olemassa ja välillä pahenemisvaiheita tulee tiheämmin, mutta Heli on päättänyt elää tautinsa kanssa ja siitä huolimatta toteuttaa tulevaisuudensuunnitelmansa omista lapsista. Vaikka välillä kaikki ottaa päähän ja Heli mättää hampurilaisia kaksin käsin, aina tulee uusi päivä, joka on eilistä parempi. Tehtyään totaalisen ruokavalioremontin, Heli on huomannut pystyvänsä elämään MS-oireiden kanssa ja se riittää.

Esimerkkiruokavalio:

Aamupalaksi mysliä vähärasvaisella maidolla + lasillinen karpalomehua

Lounaaksi lohta, keitettyjä perunoita + ruisleipää kananmunalla

Välipalaksi rahkaa ja pähkinöitä

Päivälliseksi kasvislasagnea ja marjakiisseliä

Iltapalaksi kaurapuuroa mehukeitolla

Päivän aikana vettä 1,5-2 litraa

Lähteet: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi, Suomen Parkinson-liitto ry, www.neuroliitto.fi

Ravitsemushoito

Oman asiakkaan ravitsemustila ja ruokatottumukset

Asiakkaani asuu palvelutalossa, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Palvelutalossa on useita koteja, joissa asukkaat asuvat. Näin ollen ruoka tulee palvelutalon omasta ravintolasta. Asiakkaani syö viisi kertaa päivässä ja ruokailuajat ovat säännölliset.

• Klo 8.30 aamupala
• Klo 12.00 lounas + jälkiruoka
• Klo 14.00 välipala
• Klo 16.00 päivällinen
• Klo 19.30 iltapala

Ruoka valmistetaan vähärasvaisesti. Näin annetaan joka kodin henkilökunnalle mahdollisuus rikastaa ruokia asukkaille. Ruuanvalmistuksessa käytetään voita. Myös aamu- ja iltapuuron sekaan on mahdollista lisätä voita jos asukas tarvitsee lisäenergiaa. Voileivät henkilökunta tekee itse kodilla ja silloin voidaan käyttää joko Oivariinia tai voita leivän päällä. Sokeria käytetään maltilla. Siinäkin on annettu kodin henkilökunnalle mahdollisuus lisätä sokeria jos siihen on tarvetta. Sokeria sisältäviä elintarvikkeita, esim. jogurtteja, käytetään kodilla harvakseltaan.

Asiakkaani saa kuitua lähinnä ruisleivästä ja puurosta. Kodilla tarjotaan aamu- ja iltapalaksi puuroa, joka sisältää hyvin kuitua. Leipää tarjoillaan ainakin kolmella aterialla ja silloin asiakkaani valitsee aina tummaa ruisleipää. Lounaalla on salaattia ja erilaisia kasviksia, joista asiakas saa myös kuitua. Lounaalla on yleensä melkein aina perunan lisäksi tarjolla pastaa tai riisiä, jotka ovat hyviä kuidun lähteitä.

Ravintolan tekemät ruuat ovat lähes poikkeuksetta suolattomia. Tässäkin on annettu mahdollisuus henkilökunnan lisätä suolaa jos tarvetta on. Oma asiakkaani ei pidä kovin suolaisesta, eikä koskaan pyydä lisäämään suolaa ruokaansa. Näin ollen hänen suolan saantinsa on liian vähäistä vaikka piilosuolaa saakin esim. leivästä, lihavalmisteista ja juustosta. Piilosuola täyttää kuitenkin vain 80% päivän saantisuosituksesta, joten vähäsen pitäisi suolaa lisätä päivittäin. Kodilla käytössä oleva suola on tavallista suolaa.

Asiakkaani syö kasviksia ja marjoja mielellään. Kasviksia on aina jossain muodossa lounaalla, esim. salaatissa. Myös leivän päällä käytetään monesti esim. kurkkua ja tomaattia. Marjoja asiakas saa aamu- ja iltapuuron yhteydessä. Onneksi myös henkilökunta tuo mielellään tuoreita marjoja asukkaille, jolloin niitä voidaan antaa naposteltavaksi vaikka välipalalla. Myös lounaan jälkeinen jälkiruoka on usein marjakiisseliä tai marjarahkaa, jossa asiakas saa monipuolisesti marjoja.

Asiakkaallani ei ole erityisruokavaliota.

Asiakkaallani ei ole vajaaravitsemuksen riskiä vaan hän on vajaaravittu. Tähän on kiinnitetty huomiota lisäämällä hänen ruokiinsa esim. voita ja tarjoamalla aina ruokien yhteydessä täysmaitoa. Asiakkaalla on jo ikää ja hänen ruokahalunsa on huonontunut radikaalisti. Niinpä päivittäistä ruokavaliota on täydennetty ottamalla mukaan NutriDrink täydennysravintovalmiste. NutriDrinkistä hänelle on valittu mieluisia makuja ja pirtelömäisiä koostumuksia. Ohjeistuksena on, että hän juo 200ml NutriDrinkiä päivässä. Tällä taataan, että asiakas saa tarvitsemansa ravintoaineet ja niiden yhdistelmät. Lisäksi muuta nestettä pitäisi juottaa 4-7 lasillista, koska asiakkaalla on koko ajan kuivumisen riski. Juomiseen tulee kannustaa, koska iän myötä janon tunne heikentyy ja asiakkaalla on myös käytössä lääkkeitä, jotka poistavat nesteitä elimistöstä.

Yhteenvetona voisi todeta, että asiakkaani syö kokoonsa ja vointiinsa nähden hyvinä päivinä suht hyvin. Se ei kuitenkaan hänelle riitä vaan ruokavaliota pitää rikastaa aina kun se on mahdollista. Asiakkaasta huomaa, että hän saa liian niukasti proteiinia ja D-vitamiinia, koska hänellä on havaittavissa lihaskatoa. Tämän huomaa asiakkaan heikentyneestä liikunta- ja toimintakyvystä, sekä kehon hallinnasta. Näin ollen myös täydennysravintovalmisteen käyttö on välttämätöntä. Ateriat tarjotaan asiakkaalle pieninä annoksina ja usein, jolloin kerta-annos ei tunnu ylitsepääsemättömältä. Näin asiakas syö kuin huomaamatta. Huonoina päivinä asiakkaani saattaa kieltäytyä syömästä ja juomasta kokonaan. Silloin hoitohenkilökunnan täytyy patistaa häntä ja yrittää saada häntä edes juomaan. Jos takana on syömätön päivä, pitää seuraavan päivän annos olla pieni ja hyvin nieltävä, jotta asiakkaan vatsa ei kipeydy. Tähän ei valitettavasti aina kiinnitetä huomiota. Käytössä on nestelista, josta hoitohenkilökunta saa tärkeää tietoa paljonko asiakkaan pitäisi vielä päivän aikana saada nesteitä. NutriDrink on toiminut hyvin. Sen asiakas juo mielellään. Myös NutriDrink annostellaan pieniin annoksiin ja juotetaan asiakkaalle päivän aikana. Tällöin voi kannustaa, että ei tarvitse juoda kuin puoli lasillista ja hetken kuluttua juomaa tarjotaan lisää. Hoitohenkilökunta on kuunnellut asiakkaan ruoka- ja juomamieltymyksiä. Asiakas syö paremmin syötettynä, joten hänelle annetaan ruokailuhetkeen kunnolla aikaa ja ruoka syötetään. Ruoka myös pienennetään mahdollisimman pieneksi, jolloin se menee paremmin alas. Maidosta asiakas pitää lämpimänä, joten se lämmitetään hänelle joka aterialle. Kaikki nesteet juotetaan pillillä, koska asiakas saa ne sillä tavalla paremmin juotua. Jokaisesta ruokailuhetkestä pyritään tekemään asiakkaalle mieluinen, mutta valitettavasti hän silti välillä kieltäytyy syömästä ja näinä hetkinä sitä tuntee olonsa melko voimattomaksi.

Lähteet: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi

Ravitsemushoito

1. Millä menetelmillä ravitsemustilaa arvioidaan?

• Esitiedot (sairaudet ja niiden hoito, syömiseen vaikuttavat tekijät esim. lääkitykset, leikkaukset, sädehoito, ruokahaluttomuus, syömisongelmat ja nielemisvaikeudet, oksentelu, ripuli, toimintakyky ja sen muutokset)
• Kliiniset tutkimukset (kuiva iho, hauraat kynnet, elottomat hiukset, kuiva kieli ja suu, ihopoimun paksuus, turvotukset)
• Antropometriset mittaukset (pituus, paino → BMI, viime kuukausien painonmuutos)
• Biokemialliset määritykset (käytetään tiettyjen ravintoaineiden puutosten toteamiseen, esim. proteiini, vitamiinit ja kivennäisaineet, perusverenkuva, nestetasapaino)
• Subjektiiviset menetelmät (ikääntyneillä MNA-menetelmä, munuais- ja syöpäpotilailla sekä kirurgisilla potilailla SGA-menetelmä)
• Ruoankäytön ja ravinnonsaannin arviointi (tärkeää vajaaravitun ja vajaaravitsemuksen riskipotilaan arvioinnissa. Käytetään ravitsemushoidon suunnitteluun ja seurantaan + ravitsemusohjauksen perustana)
• Tarvittaessa ravintoanamneesi (ateriarytmi, ruokien ja juomien määrä ja laatu, syömiseen liittyvät ongelmat, sopimattomat ruuat ja toiveruuat)

2. Mitä on tehostettu ravitsemushoito?

• toteutetaan vajaaravituille tai sen riskissä oleville
• tavoitteena riittävä energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti
• ravitsemushoidon tehostaminen on yksilöllistä
• tehostetaan ensisijaisesti ruuansulatuskanavaa hyödyntäen
• tehostamistapoja: toiveruuat ja välipalat, täydennysravintovalmisteet, tehostettu ruokavalio ja letkuravitsemus
• tarvittaessa käytetään suonensisäistä ravitsemusta lisänä tai yksinomaan
• tehostettua ruokavaliota ja täydennysravintovalmisteita käytetään usein yhdessä, sekä suonensisäistä ja letkuravitsemusta yhdessä. Tarvittaessa kaikkia käytetään samanaikaisesti, lisänä vitamiini- ja kivennäisaineita
• asiakkaan tulee syödä tavallista pienempiä ruoka-annoksia säännöllisesti ja usein (2-3h välein)
• tarvittaessa ruokailukertoja lisätään (syöty ruokamäärä jää vähäiseksi tarpeeseen nähden) tarjoamalla mieluisia välipaloja silloin kun ne maistuvat
• yöpaasto saa olla enintään 10-11h
• laaditaan lista asiakkaan toiveruuista ja -välipaloista
• aterioiden energiapitoisuutta lisätään maltodekstriinillä, sekä rasvalisillä ja runsasrasvaisilla elintarvikkeilla
• käytettäviä kliinisiä ravintovalmisteita ovat jauhemaiset valmisteet, täydennysravintojuomat ja muut täydennysravintovalmisteet, sekä letkuravintovalmisteet
• ravintovalmisteet valitaan sen mukaan mistä asiakkaalla on puute, esim. hiilihydraatti- tai proteiinipitoiset valmisteet tai näiden yhdistelmä. Osa tuotteista on sairauskohtaisia. Tärkeää on kuitenkin valita asiakasta miellyttävä maku
• letkuravitsemus aloitetaan mikäli suun kautta syöminen ei ole mahdollista tai riittävää → toteutetaan nenämahaletkun avulla tai käyttäen vatsanpeitteiden läpi vietävää ravitsemusavannetta (PEG)
• suonensisäinen ravitsemus on ainoa vaihtoehto jos ruuansulatuskanava ei ole käytettävissä → käytetään tarvittaessa rinnakkain muiden ravitsemushoidon tehostamiskeinojen kanssa

3. Mitä asioita ravitsemushoidon toteutuksessa kuuluu hoitohenkilökunnalle?

• vajaaravitsemuksen riskin seuranta (ruuan määrää arvioidaan erilaisilla ruuan käytön lomakkeilla, esim. nestelista)
• ravinnontarpeen arviointi ja yksilöllinen ruokatilaus
• ruuan jakelu ja tarjoilu
• asiakkaan avustaminen ruokailussa tarvittaessa
• seurataan paljonko asiakas syö ja juo
• seurataan painoa kerran viikossa
• hoitaja kysyy asukkailta päivittäin annoskoon sopivuutta ja ruokailutoiveita → muuttaa ruokatilausta tarvittaessa
• ravitsemusohjaukseen osallistuminen
• tiedonsiirto jatkohoitopaikkaan

4. Miten hyvin suositeltavat ateria-ajat kokemustesi mukaan toteutuvat?

• Omassa työpaikassani asukkaat syövät neljä kertaa päivässä, lisäksi yhden välipalan. Ruokailujen välit ovat 3-4 tuntia. Ateriavälit ovat säännölliset joka päivä, jolloin asukkaat saavat energiaa tasaisesti koko päivän ajan. Näin ehkäistään yksittäiset verensokeripiikit, joita yleensä seuraa väsymys. Iltapalan ja aamupalan väliin jää liian pitkä aika, eli yöpaasto on pitempi kuin sallittu 10-11 tuntia. Tämä ongelma on kuitenkin tiedostettu ja siihen haetaan sopivaa ratkaisua. Yksi vaihtoehto on, että yöhoitaja tarjoaa asukkaille esim. kiisseliä yön aikana. Ne asukkaat, jotka nukkuvat koko yön, saisivat kiisseliä heti aamuvuoron tullessa töihin, ennen aamutoimien aloittamista.

5. Muistilista millaista on hyvä ravitsemusohjaus ja mitä se ohjaajalta vaatii

• rauhallinen tila ja riittävästi aikaa
• ohjaajalla on itsellään riittävä ravitsemustietous ja kyky soveltaa sitä käytäntöön (osaa myös perustella asiat asiakkaalle)
• ohjaajalla on tietoa eri sairauksista, niiden hoidosta ja ohjausmenetelmistä
• ohjaaja muistaa, että ravitsemusohjaus on aina asiakaslähtöistä ja ottaa siihen mahdollisuuksien mukaan omaisen/omaiset mukaan
• ohjaus etenee keskustellen, kysellen ja asiakasta kuunnellen
• ohjaaja selvittää asiakkaan nykyiset ruokailutottumukset ja pyytää asiakasta arvioimaan itse nykyistä ruokavaliota → mitä hyvää, mitä parannettavaa
• ohjaaja käy asiakkaan ruokailutottumukset läpi, antaa ensin myönteistä palautetta (motivointia) ja sen jälkeen rakentavasti kertoo mitkä kohdat ruokavaliossa kaipaavat muutosta ja mistä olisi hyvä aloittaa
• ohjaaja laatii yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kanssa konkreettisen ratkaisuehdotuksen (yhteiset tavoitteet)
• ohjaaja toteuttaa ravitsemusohjausta yhdessä eri ammattiryhmien kanssa (kaikilla kuitenkin selkeät omat vastuualueet)
• ammattiryhmät pitävät säännöllisiä palavereita ja yhteydenpitoa keskenään (näin taataan asiakkaalle paras mahdollinen ja monipuolinen ravitsemusohjaus)
• yhdellä ohjauskerralla käsitellään 1-2 aihekokonaisuutta
• ateriasuunnitelma tehdään kirjallisesti
• ohjaus on havainnollista ja käytännönläheistä (elintarvikkeiden valinta, ruuanvalmistus)
• yksilöohjauksen rinnalla käytetään ryhmäohjausta → vertaistuki, lisää ohjauksen saatavuutta, lisää toiminnallisia menetelmiä, kuten kaupassa käynti
• ohjaaja antaa motivoivia harjoituksia
• huolehditaan jatkuvuudesta

6. Millä tavalla olen osallistunut? Onko ollut hyötyä ravitsemustilan kohentamiseksi?Nykyisessä työpaikassani olen päässyt tekemään yhdelle asukkaalle MUST- ja MNA-testit. Niistä saadut tulokset kirjasin asukkaan hoitoseurantaan. Asukkaan syömistä ja juomista seurattiin ja hoitohenkilökunta tuli siihen tulokseen, että asukkaalla on vajaaravitsemuksen riski. Asukkaalle otettiin käyttöön nestelista, sekä täydennysravintojuoma, jota annetaan 200ml päivässä. Silloin kun minä syötän ja juotan kyseistä asukasta, merkitsen juodut nesteen nestelistaan ja kirjaan syödyt ruuat asukkaan päivittäiseen hoitoseurantaan. Asukkaan vointi on selvästi kohentunut vaikka vajaaravitsemuksen riski on edelleen olemassa. Asukas kuitenkin juo täydennysravintojuoman mielellään ja kyselemällä olemme saaneet selville mitä hän mieluiten söisi ja joisi. Esim. lämmitetty maito on asukkaan mieleen, joten silloin sitä saa juotettua hänelle paremmin kuin mehua.

Monen asukkaan kohdalla seuraan syödyn ruuan ja juodun juoman määrää silmämääräisesti. Tällöin osaan kertoa havaintoni eteenpäin muille hoitajille ja kirjaan ruokailut myös asukkaiden päivittäiseen hoitoseurantaan. Asukkaiden vatsantoimintaa seurataan päivittäin ja siitäkin on olemassa työpaikan koneella oma erillinen lomakkeensa. Siihen merkitään joka päivä onko vatsa toiminut ja onko uloste ollut kiinteää vai löysää. Näin asiaan pystytään reagoimaan heti. Esim. jos asukkaalla on vatsa kovalla, hänelle ei tarjoilla silloin vatsaa kovettavia ruoka-aineita, kuten juustoa tai banaania ym. vaan valitaan kuitupitoista ruokaa.

Yhden asukkaan kohdalla huomasin nielemisvaikeuksia. Juttelin tästä muiden hoitajien kanssa ja yhdessä tulimme siihen tulokseen, että asukkaan ruoka vaihdetaan karkeaan sosemaiseen ruokaan. Näin nieleminen helpottui ja asukas ei enää jättänyt ruokaa syömättä.

Silloin tällöin punnitsen asukkaita ja merkitsen painot heidän omiin hoitoseurantalomakkeisiin. Erään asukkaan kohdalla paino otettiin kerran viikossa ja seurannasta huomasimme, että paino on ollut nousussa koko ajan. Niinpä sairaanhoitaja antoi ohjeistuksen miten tämän asukkaan kohdalla ruokailut hoidetaan. Annoskokoja pienennettiin, lautasesta täytetään puolet kasviksilla, ruokajuomana tarjoillaan vähärasvaista maitoa ja päiväkahvilla sokeri on vaihdettu Hermesetakseen. Näistä muutoksista on nyt muutama kuukausi, mutta vielä paino ei ole lähtenyt halutulla tavalla laskuun.

Lähteet: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi